Korkotukiluotto tulee jälleen käyttöön
Julkisen vesihuollon hankkeisiin on Suomessa paljon osaamista. Suuri osa tällä puolella toimivista vientiin kykenevistä yrityksistä on kuitenkin kooltaan varsin pieniä, muistuttaa Suomen vesifoorumi ry:n varatoimitusjohtaja Markus Tuukkanen.
Korkotukiluotto olisi tarpeellinen työkalu, koska sen avulla voitaisiin esimerkiksi tehdä pilottiselvityksiä Tanskan malliin, hän sanoo.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) kertoo, että korkotukiluotto tullaan ottamaan uudelleen käyttöön kehitysmaiden julkisen sektorin hankkeisiin.
”Sen ehtoja modernisoidaan ja tavoite on saada se käyttöön suunnilleen ensi vuoden alusta.”
Vesi- ja sanitaatioratkaisujen lisäksi afrikkalaisia kiinnostavat ministerin havaintojen mukaan Suomessa etenkin uusiutuvan energian teknologiat.
Aiemmin korkotukiluoton käytöstä oli hyviä kokemuksia muun muassa Vietnamissa, jossa vesihuolto oli yksi keskeisistä kehitysyhteistyön toimialoista.
Luotoista kuitenkin luovuttiin viime hallituksen aikana, koska niiden katsottiin palvelevan vientiä, muttei tarpeeksi kehityspolitiikkaa.
Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston päällikkö Pekka Puustinen toteaa, että ministeriössä halutaan luoda uuden polven luottojärjestelmä.
”On tärkeää, että luotoilla on selkeitä kehitysvaikutuksia. Lisäksi ministeriö tulee ohjamaan niiden valintaa aiempaa tarkemmin. ”
Toivakka tapasi toissa viikolla Suomessa vierailleen Kenian ympäristöministerin, joka vesialan vieraiden tavoin toivoi kovasti kauppaa suomalaisten cleantech-alan yritysten kanssa.
Sama viesti on kuultu myös muilta Suomen pitkäaikaisilta kumppanimailta.
Ruotsissa, Tanskassa ja Hollannissa kehityshankkeet ja kauppa limittyvät yhteen paljon Suomea tiiviimmin.
”Etiopia ja Tansania ovat molemmat köyhiä maita. Silti niissäkin toivotaan avustusten sijaan enemmän sitä, että yksityisen sektorin yritysten välille syntyisi kauppaa ja sitä kautta luotaisiin työpaikkoja”, hän valottaa.
Toivakka on harmissaan, että kehitysavun leikkaukset on nähty Suomessa siirtona Finnfundin luottoihin ja yksityisen sektorin vientiin.
”Siitä ei kuitenkaan ole kysymys. Pitää muistaa, että kumppanimaat haluavat muuttaa kehitysohjelmia suuntaan, joka tukee heidän oman yksityisen sektorinsa vahvistumista.”
Ministerin mukaan UM valmistelee nyt uutta kehityspoliittista linjausta, jossa otetaan huomioon sekä kumppanimaiden toiveet että kotimaan talouden niukentuneet resurssit. Työtä tehdään ”kehitysjärjestöjä ja yksityissektoria konsultoiden”.
”Toiveeni on, että järjestöt, yksityinen sektori ja Finnfund voisivat löytää tätä kautta toisensa.”
Kaijaleena Runsten
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
