EU:n sisämarkkinat - onko niistä hyötyä vai ei?
Euroopan unioni on periaatteessa toiminut avoimilla sisämarkkinoilla kahden vuosikymmenen ajan.
Kuva: Markku VuorikariVaikka EU tuskin nousee historiansa vaikeimmasta talouskriisistä tuijottamalla peruutuspeiliin, yksikönpäällikkö Henrik Mørch EU-komission sisämarkkinoiden pääosastolta arvelee, että peilistä näkyisi myös kannustavia esimerkkejä.
Tiistaina Helsingissä puhunut Mørch suositti pohtimaan, miten meistä itse kukin on hyötynyt sisämarkkinoiden perusperiaatteesta eli ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaasta liikkuvuudesta. Hänen mukaansa monista sisämarkkinoiden tuottamista hyödyistä on tullut niin itsestään selviä, ettei niitä enää edes huomata.
Vierailu suomalaisessa lukiossa maanantaina toi Mørchille itselleen mieleen, että sisämarkkinoiden alkupuolella puhelinliittymän avaaminen vei kolme kuukautta, kun tanskalainen aloitti työnsä Brysselissä.
”Silloin ei Kööpenhaminan ja Brysselin välillä ollut kilpailevia lentoyhteyksiä ja matkakin maksoi tuplat nykyiseen verrattuna.”
Hän arveli, että tuon jälkeen syntyneet nuoret pitävät näitä sisämarkkinoiden tuottamia hyötyjä jo itsestään selvinä kuten sitä, että matkojen hintoja verrataan internetissä.
Myös Euroopan parlamentti on tehnyt yhteenvetoa sisämarkkinoiden 20-vuotisen historian kunniaksi. Parlamentin listalla on ennen kaikkea kuluttajansuojaan kuuluvia asioita, joiden lainsäädäntöön parlamentti on selvimmin pystynyt matkan varrella vaikuttamaan.
Listaan kuuluvat matkapuheluiden halventuminen, matkailijan oikeuksien lisääntyminen (esimerkiksi korvaukset peruutuksista ja myöhästymisistä), lasten lelujen tiukentuneet terveysehdot, säästöjen takuujärjestelmä pankin lopettaessa toimintansa ja palvelukaupan vapautuminen.
Kerro meille kommentissa, miten unionin sisämarkkinoista on ollut sinulle kuluttajana, yrittäjänä, työntekijänä tai opiskelijana hyötyä. Entä missä asioissa EU:n sisämarkkinat toimivat kokemuksesi mukaan edelleen huonosti?
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
