Verottaja kitkee rakennus-työmaiden harmaata taloutta
Rakentamiseen liittyvää tietojen antamista Verohallinnolle lisätään heinäkuun alusta alkaen. Peltojen salaojittaminen kuuluu ilmoitettaviin urakoihin.
Yritykset ja itsenäiset ammatinharjoittajat tekevät ilmoituksen rakennusaikana kuukausittain.
Menettely on tähän mennessä suurin harmaan talouden kitkentään liittyvä lakimuutos rakennusalalla.
”Jos arvonlisäveroton urakkasumma on yli 15 000 euroa, urakan edistymisestä pitää tehdä kuukausittainen ilmoitus Verohallintoon”, ylitarkastaja Sari Wulff kertoo.
Urakkahintaan lasketaan palvelujen ohella myös sopimukseen sisältyvät rakennusmateriaalit.
Urakoiden edistymisestä ilmoittamisvelvollisuus on aina tilaajalla.
”Mikäli viljelijä tilaa esimerkiksi navetan perustukset rakennusyritykseltä, ilmoittaa viljelijä urakan Verohallintoon. Jos rakennusyritys tilaa perustusten raudoitukset aliurakoitsijalta, on raudoitusurakan ilmoitusvelvollisuus rakennusyrityksellä, mikäli raudoitusurakan arvonlisäveroton hinta ylittää 15 000 euroa”, Wulff havainnollistaa.
Ilmoitusvelvollisuus on voimassa aina, kun 15 000 euron raja ylittyy riippumatta siitä, kuinka pitkälle urakka on ketjutettu.
Samaan kohteeseen samalta yritykseltä peräkkäin tilatut alle 15 000 euron urakat katsotaan Wulffin mukaan yhdeksi urakaksi, jolloin keinotekoinen urakan pilkkominen ilmoitusvelvollisuuden välttämiseksi ei onnistu.
Urakkatietojen lisäksi ilmoitetaan yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät työntekijät.
Yhteisen rakennustyömaan määritelmä täyttyy, kun työmaalla toimii samanaikaisesti tai peräkkäin enemmän kuin yksi yritys.
Jos työmaan urakoiden yhteissumma on alle 15 000 euroa, ei työntekijöitä tarvitse ilmoittaa, vaikka yrityksiä olisi useampi.
Työntekijöiden ilmoittaminen on rakennustyömaan päätoteuttajan vastuulla. Jos työmaalla toimivista yrityksistä ei nimetä päätoteuttajaa, vastuu tietojen toimittamisesta on rakennuttajalla, eli maatilojen tapauksessa viljelijällä.
”Suosittelen ehdottomasti, että rakennustyömaalle nimettäisiin päätoteuttaja rakentavien yritysten joukosta, jolloin työntekijätietojen ilmoittamisvelvollisuus olisi sillä, joka oikeasti työtä tekee”, Wulff ohjeistaa.
Työmaalla toimivilla yrityksillä puolestaan on velvollisuus ilmoittaa työmaan työntekijät päätoteuttajalle.
Jos tila ostaa itse rakennusmateriaalit ja tekee rakennustyön itse, ei ilmoittamisvelvollisuutta synny urakoista tai työntekijöistä.
”Jos ulkopuolelta ostettavien palveluiden hinta on alle 15 000 euroa, urakkatietojen tai työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuutta ei synny”, Wulff kertaa.
Jos tiedonantovelvollisuus laiminlyödään, voidaan langettaa laiminlyöntimaksu. Maksun enimmäismäärä törkeässä tapauksessa on 15 000 euroa.
”Asiakkaita opastetaan uuteen menettelyyn ja laiminlyöntimaksujen määrääminen on alussa varovaista”, Wulff kertoo.
Puutteellisia tietoja saa antaa puoli vuotta. ”Lähdemme pienin askelin liikkeelle ja ohjaamme asiakkaita toimimaan oikein.”
Verohallintoon on perustettu erityisalojen valvontaryhmä, joka keskittyy ilmoitusten valvontaan. Ryhmässä työskentelee Wulffin mukaan useita kymmeniä henkilöitä.
Uusista velvoitteista säädetään verotusmenettelylaissa ja työturvallisuuslaissa.
JUKKA LEHTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

