Vauhdikasta vääntöä yli länsirajan
ROVANIEMI
Sumuisen ilman täyttävät kumea kohina ja kerosiinin katku. Lapin lennoston harmaat herhiläiset, Hornet F/A 18 -hävittäjät rullaavat yksi toisensa jälkeen tukikohdan platalta kohti kiitotien päätä.
Kaamoksen ja usvan sekaan kätkeytyvältä Rovaniemen lentokentältä käynnistyy päivän viimeinen lentokierros. Räntäsateen jäljiltä asfaltin päällä kiiltelee musta jää.
Taistelunjohtaja käskee koneet ilmaan. Sotalinnut sankareineen singahtavat vuorollaan syvänsiniselle taivaalle. Ne kaartavat ikkunoita helisyttävän jylinän saattelemana kohti länttä ja Ruotsin Norrbottenia.
Aluillaan on kuluvan vuoden 30. harjoitusmaaottelu, jossa vastustajina ovat ruotsalaiset ja norjalaiset taistelulentäjät rautaisine ratsuineen. Luvassa on kaartotaistelua ja kaukoammuntaa, mutta aseet eivät ole latingissa. Homma on harjoitusta.
Suomen ilmavoimille tämä rajat ylittävä harjoitusyhteistyö Ruotsin ja Norjan ilmavoimien kanssa on arkea.
”Tällaista kolmen valtakunnan välistä harjoitusyhteistyötä ei tehdä missään muualla maailmassa. Tänä vuonna lennämme Cross Border Training (CBT) -harjoituksia 37 kertaa”, Lapin lennoston komentaja, eversti Jukka Ahlberg kertoo.
Hävittäjälentäjät kutsuvat kaartotaistelua vääntämiseksi. Siihen ja muuhunkin ilmataistelutaktiikkaan ruvettiin perehtymään Suomen ilmavoimissa – ruotsalaisten opeilla – samalla kun Suomi hankki Ruotsista ensimmäiset Saab 35 Draken -torjuntahävittäjät vuonna 1972.
Äänen nopeutta hätyyttävä harmaa parvi sujahtaa matalalla yli Tornionjoen. Edessä avautuu Meänmaa, Pajala ja populäärimusiikistaan tunnettu Vittulanjänkä. Suomalaiset asuttivat Meänmaata vuoden 1809 Haminan rauhaan saakka.
Länsirajan yli on kuljettu iät ajat vapaasti. Raja on varmasti maailman rauhallisin. Harva kuitenkaan tietää, että rajan poikki pyyhkäistään monen valtion sotilaskoneilla lähes viikoittain.
Tietovuo nakuttaa tutka- ja radiohiljaisuudessa kiitäville hornettikuskeille salattua tietoa muun muassa vihollisen nopeudesta, sijainnista ja korkeudesta. Jämsän Hallissa lisenssillä kootut herhiläiset saavat pian otella kansankodin ylpeän aarnikotkan, Saab JAS 39 Gripenin kanssa.
Näihin huippunykyaikaisiin neljännen polven hävittäjiin luottaa Ruotsin ilmavoimat ja siten myös Kallaxin tukikohdasta toimiva Norrbotten Wing F21.
Jäämeren rannalla Bodössa toimivan Norjan ilmavoimien Air Wing 132:n operatiivista kalustoa on amerikkalaisten General Dynamicsin ja Lockheed Martinin valmistama F-16 Fighting Falcon -hävittäjä. Tekniikan kärkeä sekin.
”Koulutuksellisesti on järkevää lentää myös muiden valtioiden käyttämiä konetyyppejä vastaan. Vieraiden koneiden asejärjestelmät, ominaisuudet ja käyttötaktiikat ovat erilaisia”, laivueupseeri majuri Jani Viitala kertoo.
Suomen ja Ruotsin ilmavoimien harjoitusyhteistyö alkoi kahdenvälisellä Arctic Fighter Meet -harjoituksella 11 vuotta sitten.
Pohjolassa käytävät mittavat lentosotaharjoitukset, kuten Arctic Challenge Exercise, johon Suomikin osallistuu, ovat yhteispohjoismaiseen Nordic Defence Cooperatio -puolustusyhteistyöhön kuuluvia harjoituksia.
”CBT on ollut osana Suomen ja Ruotsin ilmavoimien normaalia lentokoulutusta vuodesta 2009. Norjalaiset tulivat mukaan vuotta myöhemmin”, Ahlberg sanoo.
Maantiede helpottaa CBT-harjoitusten järjestämistä: pohjoisen ilmatila on laaja ja siinä on vain vähän kaupallista liikennettä. Lisäksi kolmen valtion tukikohdat sijaitsevat sopivan lähellä toisiaan.
Harjoitukset sovitaan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa ja valtioiden välisillä sopimuksilla vuodeksi eteenpäin.
”Harjoituksissa voi käväistä omista tukikohdista, jolloin ylimääräisiä kustannuksia ei juuri synny. Polttoainetta ja lentoaikaa ei mene hukkaan”, Viitala kiteyttää.
Harjoitusalueita on useita sekä Suomen että Ruotsin Lapissa ja Norjan pohjoisosissa. Harjoituksen vetovastuuta vuorotellaan, isäntämaa saa laatia ilmaoperaation sen mukaiseksi kuin harjoitustilanne vaatii, ja isännän ilmatilassa myös lennetään.
”Konsepti on yksinkertainen ja helppo toteuttaa. Tästä on aidosti hyötyä kaikille, todellinen win-win-tilanne.”
Ahlberg kertoo, että jatkossa kahdenvälisiä harjoituksia Ruotsin kanssa on tarkoitus laajentaa Pohjois-Suomen maantietukikohtiin. Harjoitusten yhteydessä aiotaan lisäksi vaihtaa ilmatilannekuvaa.
”Lentotunnit nousevat normaaleiksi ensi vuonna. Meillä lentotiima kasvaa 30–35 prosenttia.”
Lapin lennoston konevahvuus kasvoi 28 Hornetiin, kun puolet Satakunnan lennoston hävittäjistä siirtyi Rovaniemelle viime kesänä. Toinen puoli hävittäjistä siirtyi Karjalan lennostoon.
KARI LINDHOLM
Koulutuksellisesti
on
järkevää lentää myös
muiden valtioiden käyttämiä kone-
tyyppejä
vastaan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
