Valtionosuussäästöt vievät sote-hyödytkymmeniltä kunnilta
Maaseutumaisissa kunnissa on yli sata sote-voittajaa. Luku romahtaa kuitenkin vähän yli 30:een, kun huomioon otetaan tulevat valtionosuuksien muutokset.
Muista kuntatyypeistä kokonaisvoittajia löytyy vain yhdeksän.
Yhteensä sote ja valtionosuuksien uudistus merkitsevät 1,4 miljardin euron menojen siirtoa valtiolta kuntien maksettavaksi. Maaseutumaisille kunnille lasku on yhteensä 218 miljoonaa, taajaan asutuille 276 ja kaupunkimaisille 924 miljoonaa.
Kuntaliiton laskelman mukaan se aiheuttaa kunnille keskimäärin yli 1,5 prosenttiyksikön korotuspaineen kunnallisveroon. Maaseutukunnissa korotuspaine nousee pahimmillaan jopa yli 8 prosenttiyksikköön. Kunnan veroprosentti olisi sen jälkeen yli 28 prosenttia.
Maaseutumaisissa kunnissa on suhteessa enemmän sote-voittajia kuin taajaan asutuissa ja kaupunkimaisissa kunnissa.
Manner-Suomen maaseutumaisissa kunnissa sote-voittajia on 60 prosenttia, taajaan asutuissa 38 ja kaupunkimaisissa kunnissa 28 prosenttia.
Kaiken kaikkiaan lähes joka toinen sote-häviäjä on silti maaseutukunta. Se johtuu siitä, että maaseutukuntia on puolitoista kertaa niin monta kuin taajaan asuttuja ja kaupunkimaisia yhteensä.
Laskelmassa on käytetty Tilastokeskuksen kuntaryhmittelyä. Se perustuu kunnan asukastiheyteen ja keskustaajaman kokoon. Sillä ei ole merkitystä, onko kunta virallisesti kaupunki vai ei.
Muut laskennassa käytetyt tiedot ovat hallituksen ja Kuntaliiton arvioita soten vaikutuksesta. Edellä olevassa laskelmassa ei ole otettu huomioon valtionosuuksien muutoksia.
Maaseutumaiset kunnat ovat ryhmänä voittaja myös sote-uudistuksen kokonaissummissa. Maaseudulle sote tuo säästöä yhteensä lähes 24 miljoonaa euroa. Pienimmät ja etäällä maakuntakeskuksesta olevat kunnat ovat useimmin hyötyjiä.
Taajaan asutuille ja kaupunkimaisille kunnille sote tuo sen sijaan lisää menoja yhteensä 45 miljoonaa. Soten kokonaishinta koko kuntataloudelle on siten 21 miljoonaa euroa.
Jokaisessa kuntaryhmässä on suurta vaihtelua kuntien kesken. Kokonaissummassa sote-uudistuksen suurin voittaja on Helsinki, joka säästää 145 miljoonaa. Naapuri Espoo sen sijaan saa lisää menoja 96 miljoonaa.
Laskelmissa on otettu huomioon, että asukasta kohti muutos puoleen ja toiseen rajataan siirtymäkauden jälkeen 400 euroon.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
