Bidenin vaalivoitto parantaisi EU:n ja Yhdysvaltojen suhdetta, mutta protektionismi pysyisi – "Amerikka on muuttunut pysyvästi"

Joe Bidenin valinta toisi ennakoitavuutta EU:n ja Yhdysvaltojen suhteeseen. Kuva: Juha ROININEN / EUP-IMAGES

Jos Joe Biden valitaan Yhdysvaltojen seuraavaksi presidentiksi, se tuo positiivisen käänteen EU:n ja Yhdysvaltojen transatlanttisiin suhteisiin, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Brysselin toimiston johtaja Petri Vuorio uskoo.

”Bidenin valinta palauttaisi EU:n ja Yhdysvaltojen yhteydenpidon vanhoihin normaaleihin käytäntöihin. Koordinaatio ja yhteydenpito ovat olleet viime vuosina hyvin puutteellisia ja pysähdyksissä. Se on johtanut transatlanttisen suhteen heikentymiseen ja siihen, että EU:lle on tullut identiteettikriisi aiemmin samanmielisen kumppanin hallitsemattoman käytöksen takia.”

"Toisaalta tämä on pakottanut EU:n kehittämään toimijuuttaan – tästä on hyötyä vaalituloksesta huolimatta", Vuorio kertoo.

Presidentti Donald Trumpin suhtautuminen Eurooppaa kohtaan on ollut penseää. Nokittelu kärjistyi, kun Trump asetti tullit eurooppalaiselle teräkselle ja alumiinille. Viime vuonna Yhdysvallat lisäsi tulleja yhteensä 6,7 miljardin euron arvoiselle tuonnille EU:sta osana ”Airbus-kiistaa”, mikä on käynnistänyt pitkään kestäneen pallottelun tullimaksuista.

Vuorio uskoo, että Trumpin uudelleenvalinta lisäisi riskiä vastatoimien kierteeseen. Bidenin valinta kasvattaisi sen sijaan ennakoitavuutta.

”Trumpia ärsyttää kauppataseen alijäämä Euroopan kanssa. Sen takia esimerkiksi autotullit ovat olleet agendalla. On hyvin tärkeää, että nyt palataan vihdoin koordinaatioon, yhteydenpitoon ja dialogiin EU:n kanssa. Ennakoitavuus tai sen puute heijastuu merkittävästi suomalaisyrityksiin ja politiikanteon ilmapiiriin", Vuorio sanoo.

Suoria esimerkkejä Trumpin suomalaisia yrityksiä haittaavista päätöksistä ovat muun muassa osa Venäjä-pakotteista sekä WTO:n riitojenratkaisusta ja Iranin ydinsopimuksesta vetäytyminen. Jokainen uusi mannerten välinen nokittelu rantautuu kuitenkin epäsuorien markkinavaikutusten kautta lopulta myös Suomeen.

”Jos Biden valitaan, meille ei tule niin paljon odottamattomia yllätyksiä, joita on tullut Trumpin kaudella liukuhihnalta. Iranin ydinsopimuksesta vetäytymisen takia suomalaisyritykset joutuivat lähtemään markkinoilta nopeasti, mikä tuli kalliiksi.”

Vuorion mukaan Trumpille on ollut ominaista tehdä kahdenvälisiä sopimuksia. Bidenin valinta lisäisikin monenkeskistä päätöksentekoa. Samaan aikaan tempoilu ja vaikeatulkintaiset sopimukset vähenisivät.

"Kun Trump sopi (EU:n komission puheenjohtajan) Jean-Claude Junckerin kanssa kauppaneuvottelujen aloittamisesta ja soijapavuista vuonna 2018, Trump uskotteli, että maataloudestakin olisi sovittu. EU kuitenkin muistutti, ettei siitä ollut puhuttu mitään", Vuorio kuvaa Trumpin ja EU:n välistä keskustelua.

Bidenin valinnan myötä keskusteluun nousisivat Maailman kauppajärjestön WTO:n uudistaminen, Pariisin ilmastosopimukseen liittyminen ja Maailman terveysjärjestö WHO:hon palaaminen.

”On hyvä kuitenkin muistaa, että Biden ei palaa Barak Obaman aikaiseen vapaakauppa-ajatteluun. Amerikka on muuttunut pysyvästi protektionistisempaan suuntaan kauppapolitiikassa. Tämä vaikuttaa myös suomalaisiin yrityksiin."

Trump lopetti presidenttikautensa alussa neuvottelut transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP). Ne olivat edenneet Obaman kaudella pitkälle.

"Biden haluaa palauttaa tuotantoa Amerikkaan kaikkialta maailmasta, eli Yhdysvallat on protektionistinen jatkossakin. Bidenista ei tulisi vapaakaupan lähettilästä, vaan hän jakaa 'Amerikka ensin' -ajattelun Trumpin kanssa. Ei tulla missään nimessä palaamaan TTIP-neuvotteluihin – mutta pienempiä diilejä saattaa syntyä, jos luottamus Eurooppaan palaa.”

Vuorio painottaa, että Bidenin valinta antaisi eurooppalaisille yrityksille lisävarmuutta pitkäjänteiselle päätöksenteolle, mitä Trumpin aikana ei ole ollut.

"Kun epävarmuutta on jo koronapandemian myötä, emme kaipaa enää lisää epävarmuustekijöitä Eurooppaan. Se on myrkkyä investoinneille. Trumpin uudelleenvalinta tarkoittaisi mahdollisesti lisää kauppasotia, lisää yllätyksiä ja lisää monenkeskisyyden kyseenalaistamista."

Kiinaan liittyvä politiikka tuskin tulee muuttumaan, valittiin sitten kumpi ehdokas tahansa. Biden on maininnut Kiinan keskeisenä kilpailijana ja vastustajana Yhdysvalloille, eli kauppajännitteet maiden välillä eivät poistu.

”Kova Kiina-linja tulee jatkumaan. Puhutaan kuitenkin geostrategisesta valtakamppailusta ja teknologinen kilpajuoksu on yksi osa sitä. Kaupparajoitukset ovat nopein tapa iskeä vastustajaan.”

Toisin kuin Trump, Biden pyrkisi liittoutumaan lännen kanssa Kiinaa vastaan.

”Bidenin aikana voi tulla eteen vaihe, jossa Euroopassa joudutaan valitsemaan Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Tämä olisi monella tapaa haastavaa, koska molemmat markkinat ovat eurooppalaisyrityksille tärkeitä. Yhdysvaltojen pakotteet ovat pankkisektorin kautta radikaaleja, mutta Kiinan vastatoimet nähdään myös yrityksille ongelmallisina", Vuorio toteaa.

Juttua päivitetty 4.11. kello 10.42.