Viikko lisää lomaa, lomitusjärjestelmän muutos toisi myös maatilaosakeyhtiöt lomaoikeuden piiriin

Matti Smolanderin tilalla Outokummussa on hoidettavana 60 lypsylehmän karja. Lomituspäivät on hyvin käytetty ja ovat tulleet tarpeeseen. Kuva: Lari Lievonen

Matti Smolanderin tilalla Outokummussa on hoidettavana 60 lypsylehmän karja. Lomituspäivät on hyvin käytetty ja ovat tulleet tarpeeseen. Kuva: Lari Lievonen

Lomituspalvelujen esitetty maakuntauudistus toisi lisälomapäiviä tilalle, mutta veisi joustavuuden maatilayrittäjän lomajärjestelyiltä.

Maatalouden lomitusjärjestelmien uudistamistyöryhmä luovutti perjantaina loppuraporttinsa perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulalle (kesk.).

Pähkinänkuoressa uudistuksessa on kysymys maatalousyrittäjien lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtämisestä kunnilta maakunnille. Samalla esitykseen on kirjattu lomituksen uudistamis- ja muutostarpeet esityksineen.

Onko esitys lomitusjärjestelmän uudistamisesta hyvä vai huono maatalousyrittäjälle ja vaikka lypsykarjatilalliselle?

"Tämä saattaa viljelijän sosiaaliturvan 2020-luvulle. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa lomaoikeuden saamista riippumatta tilan yritysmuodosta", ministeri Rehula vastaa MT:n haastattelussa.

Hallitusohjelman mukaisesti työryhmän tehtävänä oli uudistaa viljelijöiden lomitusjärjestelmää yrittäjälähtöisesti.

Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliiton MTK puuttui jo työryhmässä lomituspalvelujen ja vuosilomaoikeuden muuttamiseen tilakohtaiseksi, kun se nykyisin on maatilayrittäjän henkilökohtainen oikeus pitää vuosilomaa 26 päivää ja saada lomittaja tilalle.

Raportin vastaanottanut ministeri Rehula sanoo tunnistaneensa tilakohtaisuuden ja henkilökohtaisen lomaoikeuden välillä hyvin periaatteellisen kysymyksen. Hän odottaa lausuntokierroksella palattavan tähän. Rehula kertoo esityksen lähtevän lausuntokierrokselle 5. toukokuuta.

Työryhmä esittää vuosilomapäivien korottamista viidellä päivällä 31 päivään. Tilakohtaisena esimerkiksi lypsykarjatilaa pyörittävän pariskunnan tai kahden yrittäjän tulee pitää lomansa samanaikaisesti saadakseen kumpikin 31 päivän vuosiloman.

"Tilalla on se 31 päivää, ja jos haluaa lomat hyödyntää, ne on pidettävä useamman yrittäjän tilalla yhtä aikaa. Yksinyrittäjillä tämä ei vaikuta, vaan tulee viisi lomapäivää lisää", MTK:n maatalouslinjan johtaja Johan Åberg, tulkitsee esitystä.

Uutta on sekin, että elinkeinoverotuksen piirissä olevat maatilayrittäjät pääsisivät lomituspalvelujen piiriin. Osakeyhtiömuotoisia tiloja on Suomessa noin 500.

Åberg ja MTK:n lakimies Maire Lumiaho kuuluivat sosiaali- ja terveysministeriön asettamaan työryhmään jäseninä.

Esitys ei siis ole kaikille lainkaan huono uudistus, päinvastoin. Åberg pitää merkittävänä parannuksena korotusta tuetun maksullisen lomituksen tuntimäärään 120 tunnistaa 200 tuntiin. Lisävapaan tuki nousee tuntia kohden 26,50 eurosta 30 euroon.

Lomitustyöryhmälle oli annettu työlle kehykset pitää uudistus kokonaisuudessaan kustannusneutraalina. Maatalouslomittamisen vuosittainen kustannus lomittamisineen ja hallintokuluineen valtiolle on 175 miljoonaa euroa.

Kevyemmän hallinnon pitäisi säästää kustannuksia. Miten hallinnon kustannukset lomituksessa vähenisivät maakunnan tasolla, ministeri Juha Rehula?

"On vielä lukuisia asioita, jotka vaativat jatkotyöskentelyä. Nyt järjestämisvastuullisia toimijoita (lomituspalveluissa) on 44, jatkossa 18."

Työryhmän esityksen mukaan tilakohtainen vuosiloma voisi vähentää lomittajien osa-aikaisuutta, mikä turvaisi osaavan lomittajakunnan säilymisen tulevaisuudessa. Uudistuksessa kuntien palveluksessa olevat lomittajat ja lomituksen hallintohenkilöstö siirtyisivät maakuntiin liikkeenluovutusperiaatteella.

Nykyisin vastuu lomituspalvelujen toimeenpanovastuu on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella, Melalla. Maatalousyrittäjät tilaavat lomittajia kunnilta tai kuntien yhdessä perustamilta lomitusringeiltä tai yksityisiltä lomitusyrityksiltä.

MTK:n Åbergin mukaan esitettyyn maatalouslomituksen maakunnallistamiseen on päädytty pakon edessä: kunta- ja kilpailulainsäädännön mukaan kuntien pitäisi yhtiöittää ja kilpailuttaa lomituspalvelunsa. Työryhmä esittää, että lomituspalveluja ei tarvitsisi yhtiöittää tai kilpailuttaa maakuntamallissa.

"Pitääkö yhtiöittää ja kilpailuttaa vai ei, se nähdään, kun on hallituksen esitys. On ennenaikaista vastata kysymykseen, se on myös poliittinen päätös", ministeri Rehula vastaa.

"Jos yhtiöittämistä ja kilpailutusta vaaditaan, on ilmeinen vaara, että se veisi pohjan pois koko lomitusjärjestelmältä. Ei ole lainkaan varma, että maakunnista löytyy kiinnostusta yhtiöittämiseen muutaman miljoonan euron takia ", arvioi Åberg.

Lomituspalveluihin ovat oikeutettuja kotieläintilat. Työryhmä esittää myös, että turkistuottajien lomituspalvelujen järjestämis- ja tuottamisvastuu keskitettäisiin Pohjanmaan maakunnalle ja poronhoitajien sijaisavun järjestämis- ja tuottamisvastuu Lapin maakunnalle.

Työryhmän esitystä seuraa 5. toukokuuta alkava lausuntokierros, ja hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2017.

Lue koko juttu maanantain 24.4.2017 Maaseudun Tulevaisuudesta.