
Tuottajien ahdingon ymmärtämiseksi tarvitaan parempaa keskustelua, sanovat MTK:n liittokokouksen panelistit: ”Yhteiskunta on unohtanut perusasiat”
MTK:n liittokokouksen paneelikeskustelussa pohdittiin, kuinka sekä päättäjät että kuluttajat saataisiin paremmin ymmärtämään tuottajien ahdinkoa.
Keskustelussa katse oli nykyhetkestä tulevaisuuteen eikä historian rooliakaan ei unohdettu. Keskustelemassa olivat (vasemmalta) Teemu Keskisarja Markus Eerola, Mari Pantsar sekä Susanna Valtonen. Keskustelua veti Jouni Kemppainen. Kuva: Carolina Husu”Yhteiskunta on unohtanut perusasiat. Keskustelussa jokainen huutaa isoon ääneen omaa mielipidettään”, MTK:n maaseutunuorten Susanna Valtonen summasi keskustelukulttuuria paneelikeskustelussa MTK:n liittokokouksessa Porissa torstaina.
Osana ohjelmaa käytiin paneelikeskustelu teemalla ”Maaseutu, maatalousyrittäjät ja metsänomistajat maailman murroksissa”.
Panelisteina olivat Valtosen lisäksi historijoitsija Teemu Keskisarja, MTK:n kolmas puheenjohtaja Markus Eerola, Sitran johtaja Mari Pantsar.
Huoleksi nousi yhteiskunnallisen keskustelun vaikeus sekä yhteiskunnan kyvyttömyys ymmärtää maa- ja metsätaloustuottajien asemaa muuttuneissa olosuhteissa.
Jotta ruuantuotantoa ymmärrettäisiin paremmin päättäjien ja kuluttajien keskuudessa, olisi Eerolan mukaan luotava työkaluja, joilla voitaisiin digitaalisesti jakaa faktatietoa ruokaketjusta.
”Ruokajärjestelmän pahin poikkeama on se, että tällä hetkellä ollaan sellaisen mututiedon varassa.”
Keskustelijat olivat yhtä mieltä siitä, että myös kaupan tulisi kantaa vastuunsa ruokaketjun osana.
Paikalla ollut yleisö oli yhtä mieltä siitä, ettei EU:ssa ymmärretä suomalaista metsätaloutta. Kuva: Carolina HusuPantsarin mukaan maaseudun elinkeinoihin on kohdistettu kohtuuttomat vaatimukset ekologisesti kestävän tuotannon varmistamiseksi. Lasku on jäänyt tuottajien maksettavaksi muutenkin nousseiden kustannusten lisäksi.
”Ei tässä tilanteessa voi vaatia, että viljelijät itse investoivat ilman tukea.”
Pantsarin mukaan tukijärjestelmiä tulisi muuttaa siten, että se palkitsee ilmaston ja luonnon kannalta kestäviä toimia.
”Tällä hetkellä metsänomistaja saa korvauksen hakatusta metsästä, ei hiilensidontaan jätetystä metsästä.”
Suomalaisia metsänomistajia kurittavat EU-säädökset herättivät moniäänisen keskustelun paneelissa.
”Tuottamuksellinen maanpetos!” totesi Keskisarja päätäntävallan valumisesta Brysselin suuntaan.
Pantsar ja Eerola olivat varovaisempia sanoissaan: EU ei heidän mukaansa ymmärrä suomalaisen metsätalouden toimintaa.
He peräänkuuluttivat keskustelua Brysselin suuntaan, josta jo viime viikolla saatiin esimakua Frans Timmermansin vierailulla.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto järjestää liittokokouksensa 15.‒16.6. Porissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




