Sattumapääministeri
lukenut mies
Pankinjohtaja Jukka Rangellia kohtasi erikoinen paradoksi. Hän ei ollut poliitikko eikä politiikasta kiinnostunut mutta joutui poliittisten tehtäviensä seurauksena vankilaan.
Rangellia ei tietenkään tuomittu oman poliittisten toimiensa vuoksi vaan siksi, että Suomi hävisi sodan. Hyvällä syyllä voidaan myös puhua torjuntavoitosta, sillä täysin hävinneen maan ”sotasyylliset” olisi hirtetty.
Miten politiikasta kemiallisen puhdas henkilö voi tulla pääministeriksi ja hoitaa tehtävää kansakunnan vaikeimmilla hetkillä peräti kahden vuoden ajan?
Presidentiksi 1940 valitulle Suomen Pankin pääjohtajalle Risto Rytille poliitikot ja eduskunta olivat kiusankappaleita. Siksi hän kutsui pääministeriksi kakkosmiehensä, joka ei koskaan esittänyt esimiehensä lausunnoista poikkeavia näkemyksiä.
Rangell oli tunnustettu pankkimies ensin OKO:ssa, sitten Suomen Pankissa ja lopulta KOP:ssa. Hän oli maan keskeinen urheilujohtaja, ilmiömäinen verkostoituja ja valloittava seuramies.
Mutta kun pääministeri tulee eduskuntaan antamaan kaivattua selvitystä sodasta ja kysymysten sijaan kehottaa kansanedustajia kunnioittamaan sankarivainajia hiljaisuudella, suksethan siinä ristiin menivät.
Pääministeriä vaihdettiin tekaistulla syyllä kesken sodan. Rangellin seuraaja Edvin Linkomies (kok.) oli taas itsetietoinen poliitikko.
Journalistina paremmin tunnettu historian tohtori Keijo K. Kulha on tehnyt ”unohdetusta” pääministeristä hyvän, tyylilleen ominaisen jäntevän elämäkerran.
Ei Rangellin elämä tähänkään asti ole ollut aivan salattua, vaikka hän ei omia muistelmia suostunut kirjoittamaan. Esimerkiksi sotasyyllisten vankila-ajasta ilmestyi muutama vuosi sitten Risto Nikun mainio kirja, jota Kulhakin käyttää lähteenä.
Uutta tietoa sen sijaan saamme entisten toverusten Jukka Rangellin ja Urho Kekkosen suhteista sodan jälkeen. Vastoin yleistä luuloa välit olivat normaalin tuntuiset. Sotasyyllisistä vain Väinö Tanner vihasi taukoamatta Kekkosta.
Ehkä Rangell ei Kekkosta aina kannattanut, mutta hyvin he mahtuivat samaan hirviporukkaan. Aateveljiä he eivät olleet nuorinakaan. Emme edes saa tietää, mitä puoluetta Rangell vaaleissa äänesti.
PEKKA ALAROTU
Keijo K. Kulha: Rytin luottomies.
Jukka Rangell (1894–1982).
358 sivua. Edita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
