Tuottaja tarvitseemarkkinoita aiempaa enemmän
HÄMEENLINNA (MT)
”Markkinoilta täytyy tuloa saada, kun tukineuvottelut on tukossa. Iso virta menee integraattien kautta, mutta pieniäkin myymälöitä tulee lisää. Markkinat ovat keskeisessä asemassa lähivuosina”, ennusti MTK-Hämeen puheenjohtaja Markku Länninki liiton syyskokouksessa tiistaina.
Länninki kiitteli MTK:n tuottajahintaisen ruuan myyntikampanjaa ja mainitsi Ruokakeskon käyttökatteen huitelevan 29 prosentissa.
”’Joka tekee eniten, saa vähiten’ on hyvä slogani.”
Kokous oli Länningille viimeinen puheenjohtajana. Lounaishämäläinen naudankasvattaja on tehnyt pitkän uran paitsi Hämeessä myös keskusliitossa. Länninki oli MTK:n johtokunnan jäsenenä 16 vuoden ajan.
”Totta kai on vähän haikea olo. On saanut tehdä sellaista työtä josta pitää. Kai se on jokin talonpoikainen vaisto vain, että on ollut miellyttävää toimia tässä joukossa.”
Kokouksen vieraana puhui valtiosihteeri Risto Artjoki maa- ja metsätalousministeriöstä.
”Etenee varsin hitaasti”, hän luonnehti EU:n maatalouspolitiikan uudistusta kokousväelle.
Neuvotteluissa monelle suomalaisille tärkeälle tavoitteelle on löytynyt tukea. Kaiken pohja, unionin budjetti, on kuitenkin vielä sopimatta.
”Se on aika vaikea harjoitus, koska nettomaksajia on vähemmän. Valitettavasti viime huippukokous ei päätynyt tulokseen.”
Artjoen mukaan EU-parlamentti ei halua sitoutua yksityiskohtiin, ennen kuin budjetin koko on selvillä. Hän uskoo budjettisovun syntyvän keväällä.
Sysmäläinen Sisko Kivelä pelkäsi, että Etelä-Suomen kansallisen 141-tuen jatkon kannalta aika loppuu kesken.
”Varsinkin kun maidontuottajia ajattelee, se on tärkeää.”
Valtiosihteerin kokemuksen mukaan unionin päätöksentekohalukkuus kasvaa ajan käydessä vähiin.
”Kun pöydällä olevat erimielisyydet jakaa per jäsenmaa ja vuosi, siitä ei tule hirveästi maksettavaa seitsemän vuoden ajaksi”, Artjoki rauhoitteli.
Kivelä kommentoi myös maatalousuudistuksessa esitettyä mallia, jossa nuoret viljelijät saisivat muita suurempaa tukea.
”Nuorten tuki on hyvä, mutta nuoruus loppuu joskus, ja rahaa tarvitaan senkin jälkeen.”
Kotimaiseen maatalouspolitiikkaan Artjoki lupaili byrokratian vähentämistä.
Jo kiristyvä valtiontalous edellyttää virkamiehistön resurssien tehostamista.
Ministeriössä ihmetellään muun muassa navettojen ympäristölupien viipyilyä aluehallintovirastoissa.
”Navetta on ollut sama asia pari sataa vuotta. Rehua menee sisään ja lantaa ja maitoa tulee ulos. Toki lantaa ja maitoa tulee nykyisin enemmän, mutta prosessi on tuttu ja tunnettu ja sitä on hallinnoitu maatalouspolitiikassa.”
”Onko se henkilökohtainen mielipiteesi vai merkki siitä, että virkamiehistöön on tullut maalaisjärkeä?” hämmästeli sysmäläinen Heikki Rekola.
HENRIK SCHÄFER
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
