Venäjä on kuin Neuvostoliitto

Matti Vanhasen (kesk.) hallituksen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) piti syyskuussa 2007 erinomaisen puheen.

Yhdysvalloissa puhunut Häkämies arvioi Suomen turvallisuuspoliittisia uhkia.

”Ottaen huomioon maantieteellisen

sijaintimme Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia.”

Häkämiehen suorista sanoista syntyi

kohu.

Ulkopoliittisesta liturgiasta vapaa puhe hätkähdytti. Kai se kirvoitti jonkun kansanedustajankin kysymään, vaarantaako Häkämies idänsuhteemme. Hoh-hoijaa.

Ukrainan tapahtumat ovat osoittaneet, kuinka oikeassa Häkämies oli. Venäjän uhka on täällä taas.

Jotkut idänsuhteiden asiantuntijat ovat viime päivinä opettaneet, että Venäjä

ei ole sama asia kuin Neuvostoliitto.

Kaiketi he ovat tarkoittaneet esimerkiksi

Venäjän taloudellista avautumista: maa toimii toisin kuin rautaesiripun takainen CCCP. Tämä pitää osin paikkansa.

Sotilaallista uhkaa ajatellen Venäjän ja Neuvostoliiton ero kutistuu olemattomaksi. Neuvostoliitto oli valmis vaarantamaan maailmanrauhan, samaan pystyy Venäjä.

Loppujen lopuksi on ihan sama, kuka istuu Moskovan Kremlin herrana. Venäjä on laajentumishaluinen ja valmis tunkeutumaan naapureidensa alueelle olipa

vallankahvassa tsaari, Stalin tai Putin.

Itäinen imperialismi pysyy, vaikka

poliittinen järjestelmä muuttuu.

Valitettavasti Venäjä ei uhkaa vain turvallisuutta. Maailman kylmään sotaan palauttanut maa vaarantaa myös talouden.

Otsikot viime päiviltä ovat ikäviä.

”Ukrainan kriisi voi kääntää Suomen taantumaan” (MT 19.3.).

”Tässä Venäjä-boikotin kärsijät”, kertoi Kauppalehti viime maanantaina.

Lehti luetteli suomalaisyrityksiä, joilla on paljon menetettävää, mikäli EU ja länsimaat laajemminkin painostavat Venäjää taloudellisesti: Atria, Fortum, Kesko, Nokian Renkaat, Stockmann, Valio...

Venäjä vastaa länsimaiden painostukseen omilla pakotteillaan. Taloudellinen toimeliaisuus hiljenee kaikkialla, investoinnit lykkääntyvät, työpaikat vähenevät.

Suomen hallitus kokoontuu ensi viikon alussa kehysriiheen. Hallitus päättää julkisen talouden sopeuttamisesta, joka tarkoittaa menojen vähentämistä. Tavoitteena on kolmen miljardin säästöt.

Riihestä tulee tukala urakka. Kansalaisille luvassa lienee verta, hikeä ja kyyneleitä. Kolmen miljardin karsiminen on vasta alkua, muistuttaa tulevaksi pääministeriksi povattu Juha Sipilä (kesk.):

”Meidän on luotava ohjelma velaksi elämisen lopettamiseksi ja silloin ei puhuta kolmesta miljardista, vaan 7–8 miljardista eurosta.” (MT:n verkkolehti 12.3.)

Kehysriihi olisi ollut riittävän vaikea ilman Ukrainan kriisiäkin. Nyt tarvitaan lisäsäästöjä, koska supistuva Venäjän-kauppa vähentää verotuloja.

Viime päivinä esimerkiksi etujärjestöt ovat evästäneet hallitusta. Ne ovat kertoneet kohteet, joista rahaa ei saa vähentää. Vähennyksiä tulee silti.

Puolustusministeriö voi odotella suhteellisen turvallisin mielin kehysriihen päätöksiä. Ihme on, jos hallitus keskellä

Ukrainan kriisiä ryhtyy supistamaan puolustusbudjettia.

Venäjän keskiviikkona aloittama ilmasotaharjoitus Karjalassa on viimeisin muistutus siitä, että rautaa on itärajalla oltava riittävästi.

Myös Suomen puolella.

antti.kantola@

maaseuduntulevaisuus.fi

Avaa artikkelin PDF