vierasyliö Maatalouden rakennetutkimusauttaa päätöksenteossa

Moni maatila on saanut marraskuussa tiedon maatalouden rakennetutkimuksen tiedonkeruusta. Tällä kertaa otoksessa on mukana kolmannes Suomen maatalous- ja puutarhayrityksistä, yhteensä tutkimuksessa on mukana lähes 20 000 tilaa ja yritystä.

Rakennetutkimus on maatalouspolitiikan kannalta keskeinen tilasto, jonka Suomessa tekee Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike.

Rakennetilasto kertoo maatalouden työvoimasta, tuotantovälineistä ja maatalouden ohessa tiloilla harjoitettavasta yritystoiminnasta.

Säännöllisesti tehdyt rakennetutkimukset ja maatalouslaskennat luovat kiinnostavan ja hyödyllisen kokonaisuuden, joka kertoo maatalouden muutoksesta viimeisimmän sadan vuoden aikana.

Aiempi kehitys antaa pohjaa arvioida, missä maatalous on nyt ja mihin se on menossa.

Pääosa rakennetutkimuksessa kerättävistä tiedoista on määritelty EU-tason lainsäädännössä, ja tutkimukseen vastaaminen antaa arvokasta tietoa.

Suomessa tutkimukseen otetaan mukaan joitakin täällä merkittäviä teemoja, joista tarvitaan tilastotietoa. Kuluvana vuonna näitä ovat esimerkiksi peltomaan hoidon kannalta tärkeä ojitus sekä energiankulutus, jolla on vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin.

Suurin osa rakennetutkimuksen tiedoista saadaan suoraan rekistereistä, eikä niitä tarvitse erikseen kysyä viljelijöiltä. Tällaisia perustietoja ovat esimerkiksi viljelykasvien pinta-alat ja tuotantoeläinten määrät, jotka viljelijät ilmoittavat tukihaun ja eläintuotannon valvonnan yhteydessä. Tike saa nämä hallinnollisten rekistereiden tiedot käyttöönsä tilastojen tekoa varten.

Osa tarvittavista tiedoista täytyy kerätä tiloilta erillisillä kyselyillä. Viljelijät tekevätkin arvokkaan työn vastatessaan tutkimukseen. Vastauksista saadaan kattavat lähtötiedot tilastojen tekoon.

EU:n tilastoviranomainen Eurostat kokoaa Suomen ja muiden EU-maiden rakennetilastojen tiedot ja koostaa niistä EU-tason tilaston.

Rakennetilastoa varten kerättyjä tietoja hyödynnetään niin kansallisella kuin EU-tasolla ja ne vaikuttavat monella tapaa maatalouspolitiikan tekoon. Siksi tilastojen luotettavuus on myös viljelijöiden kannalta tärkeää.

Esimerkiksi rakennetutkimuksessa saatavia maatalouden työvoimatietoja käytetään Tilastokeskuksen tekemässä kansantalouden tilinpidossa.

Rakennetilaston laajaa ja monipuolista sisältöä hyödynnetään myös maatalousalan tutkimuksessa ja sen soveltamisessa maatalouden avuksi. Tästä on hyvänä esimerkkinä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Taloustohtori-palvelu.

Ympäristönsuojelun nousu huomion kohteeksi on näkynyt myös maatalouden rakennetutkimuksissa. Vuodesta 2000 lähtien lannan varastointi on ollut yhtenä tiedonkeruiden aiheista. Vuoden 2010 maatalouslaskennassa osalta tiloista kysyttiin lisäksi peltomaan muokkauksesta ja talviaikaisesta peitteisyydestä, lannan levityksestä ja eläinpaikkojen määristä erityyppisissä karjarakennuksissa.

Eläinpaikkakysymyksen taustalla oli tarve saada eläinten hyvinvointiin liittyvää tietoa.

Lannan käsittely oli ollut tiedonkeruun aiheena jo 1900-luvun alkupuolellakin, mutta silloin lähtökohtana oli lannan ravinteiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen viljelykasvien lannoituksessa. Teolliset väkilannoitteet eivät vielä tuolloin olleet laajamittaisessa käytössä.

Rakennetutkimuksen sisältö muuttuu maailman mukana. Tietokoneen ja internetin käytöstä on kysytty vuodesta 2000 alkaen.

Vuoden 2005 rakennetutkimuksessa alettiin kysyä myös internet-yhteyden tyyppi, jonka vaihtoehtoina olivat tuolloin modeemi, isdn ja laajakaista. Vuonna 2010 mukaan lisättiin liikkuva laajakaista, ja isdn jäi pois vuonna 2007.

Kuluvan syksyn tiedonkeruussa uutena asiana kysytään, millä laitteilla internetiä käytetään. Nykyisin verkkoon mennään usein muillakin välineillä kuin tietokoneella.

Myös verkkopalvelut ovat kehittyneet.

Yhä useammalla maatilalla toimintaa suunnitellaan, ohjataan ja seurataan tietotekniikan avulla.

Esimerkiksi kirjanpitoon, peltoviljelyyn ja eläinten ruokintaan liittyen tilalle syntyy laajoja sähköisiä aineistoja.

Nykytekniikalla suurtenkin tietomäärien siirtäminen on teknisesti helppoa, mikä antaa uusia mahdollisuuksia tilastollisten tiedonkeruiden automatisointiin.

Tike tarjoaa viljelijöille verkkopalvelussaan sähköisiä lomakkeita kätevänä tapana tietojen antamiseen.

Jatkossa tilan tietojärjestelmissä olevat tiedot saattavat siirtyä suoraan Tiken järjestelmään. Tällainen tekniikka on jo käytössä sähköisen tukihaun lomakkeiden täytössä.

Palvelujen edellytys on toimivat tietoliikenneyhteydet maaseudulla.

PASI MATTILA

Kirjoittaja on tutkija maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksessa Tikessä.

Avaa artikkelin PDF