Useat tekijät ovat aiheuttaneet lohikuolleisuutta Tornionjoella - ihohaavat yleisin löydös

Tornionjoella otettiin kesän 2016 aikana yhteensä 131 lohikalasta näytteitä. Kuva: Pekka Fali

Vuosina 2014–2015 havaittiin Tornionjoella voimakasta nousulohien kuolleisuutta ja suurella osalla lohista lisäksi ihovaurioita.

Ruotsin eläinlääketieteellinen laitos, Statens veterinärmedicinska anstalt (SVA) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira toteuttivat laajan havainnoinnin ja näytteenoton kesän 2016 aikana Tornionjoella. Tavoitteena oli saada aikaisempaa parempi kuva kesien 2014–2016 tapahtumista ja lohikuolleisuuden syistä.

Yleisin löydös olivat eri syistä johtuneet ihohaavat. Myös ihoverenvuodot ja pinnalliset ihotulehdukset olivat tavallisia.

Hylkeiden ja kalastusvälineiden sekä muiden tekijöiden aiheuttamat vauriot ovat lisänneet lohien sairastuneisuutta, kuten iho-infektioita.

Lisäksi molekyylibiologiset tutkimukset osoittivat, että herpes- ja iridoviruksia voidaan löytää lohista, joilla oli ihoverenvuotoja. Nämä virukset saattavat aiheuttaa todettujen oireiden kaltaisia muutoksia.

Vuoden 2016 tilanne Tornionjoella oli kuitenkin kahta aikaisempaa vuotta parempi. Löydöksien merkityksen arvioiminen vaatii lisätutkimuksia, sanoo erikoistutkija Perttu Koski Evirasta.

Kudostutkimukset osoittivat, ettei ulcerative dermal necrosis -tauti (UDN) vaikuttanut merkittävästi ihovaurioihin tai kuolleisuuteen vuonna 2016. Sen sijaan löydettiin aikaisemmin tuntemattomia ihon mikroskooppisia muutoksia.

Lohien nousun jälkeen, syksyllä kalojen kutuaikaan tehdyissä näytteentotoissa todettiin normaalisti kudussa rasittuneilla emokaloilla runsaasti sieni-infektioita.