­Brittituottajat varautuvat ­pahimpaan brexit-uhkaan – pelkona ruokaomavaraisuuden romahdus

Sarah ja Nick Potter seuraavat brexit-neuvotteluja tiiviisti. Kuva: Juha Roininen

Britannian tuottajilla on yhteinen pelko kovasta brexitistä: ruuan laatu laskee, bisnes ja investoinnit hiipuvat ja tuonti meren takaa lisääntyy.

Kovassa brexitissä Britannia irtautuisi EU:n sisämarkkinoilta.

Britannian pääministeri Theresa May kertoi heinäkuussa, ettei Britannia olisi jatkossa enää EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa (cap) mukana. Jos näin käy, tuottajat uskovat tukimaksujen leikkaantuvan.

”Maamme täytyy päättää maataloustukimallista eri tavalla, jos eroamme capista. Meidän pitää saata tukea, jotta elinkeino pysyy hengissä”, ­oxfordshireläinen ohrantuottaja Nick Potter sanoo.

Britannian maatalousministeri on vihjannut, että pinta-­alaperusteisten tukien sijaan maksuja pitäisi kohdistaa ennemmin tuottajille, jotka edistävät ympäristöä ja ilmastoa.

”Maatalous on jo itsessään ilmastosta huolehtimista”, Britannian tuottajajärjestön Nfu:n Brysselin toimiston johtaja Tom Keen muistuttaa.

Kysyttäessä Potterilta, mitä hän pelkää Britannian ja EU:n tulevassa suhteessa eniten, hän nostaa ruuan omavaraisuuden.

”Jos emme saa tuotua ruokaa Euroopasta, niin mistä sitten? Emme voi kasvattaa kaikkea itse eikä tuonti meren takaa tule kysymykseen.”

Brittituottajien mielestä tärkeää on pitää huolta kotimaisen ruuan laadusta. Siksi ruoka­standardien tulisi olla yhtä tiukat kuin EU:ssa myös eron jälkeen.

”Meillä pitää olla samat standardit kuin EU:lla tai menetämme markkinat”, karjankasvattaja Olly Costar sanoo.

Potter ja Costar varautuvat pahimpaan. Toiveet sopuisan suhteen löytymisestä tuntuvat kaukaisille.

”En usko, että helppoa sopua saadaan aikaan. Ilmassa on liikaa riitelyä eikä tietoakaan konsensuksesta”, Potter harmittelee.

Brexit tuntuu myös Suomen tuottajilla.

Koska Britannia eroaa EU:sta, se jättää 12 miljardin euron loven unionin budjettiin.

Brexitin lisäksi EU:n uudet rahoitustarpeet, kuten puolustusmenot, maahanmuutto ja tutkimus ajavat väistämättä maatalouden budjettileikkauksiin 2020-luvulla.

Maatalous kattaa EU:n menoista nyt lähes 40 prosenttia.

Suomen EU:sta saamat maatalousrahat olisivat pienenemässä komission ensimmäisten lukujen mukaan vuosina 2021–2027 keskimäärin kahdeksan prosenttia.

Suomessa ne vaikuttaisivat erityisesti maaseudun kehittämistukiin, jotka pienenisivät 15 prosenttia. Jos inflaatio otetaan huomioon, se söisi maaseutu­tukia jopa neljänneksellä.

Inflaatio-oletus mukaan laskettuna Suomen maataloustuet tippuisivat vuosittain jopa 150 miljoonaa euroa kuluvaan rahoituskauteen verrattuna.

Tulevan rahoituskehyksen sorvaaminen jatkuu syksyllä.