Terveyskioskista tulisuosittu pistäytymispaikka
Antti Aimo-Koivisto/Lehtikuva Osastonhoitaja Helena Launiemen tyypillisiä asiakkaita ovat iäkkäämmät naiset. Lahden terveyskioski on sen sijaan tavoittanut heikosti nuoret sekä keski-ikäiset miehet. Kuva: Viestilehtien arkistoTerveyskioski tarkoittaa palvelupistettä, jossa kävijä saa nopeaa hoitoa ja terveysneuvontaa muun asioimisensa ohessa. Kioskit on tuotu sinne, missä ihmisetkin ovat: kauppakeskuksiin.
Lahden ensimmäinen terveyskioski aloitti keskustan kauppakeskus Triossa maaliskuussa 2010 ja toinen Launeen Prismassa viime syksynä. Jälkimmäinen on erikoistunut lapsiperheisiin.
Muualla maassa terveyskioskeja on muun muassa Orimattilassa, Ylöjärvellä ja Kotkassa. Hankkeen idean Amerikasta hakenut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on kaavaillut jopa 50 terveyskioskin perustamista Suomeen.
Lahdessa kävijät ovat saaneet liikunta-, ravinto- ja unineuvontaa, päihdeohjausta, erilaisia mittauksia, joukkorokotuksia sekä hoitoa pikkuvaivoihin, osastonhoitaja Helena Launiemi kertoo.
Kävijät voivat lainata askelmittarin, kävelysauvat tai kahvakuulan.
”Painopiste on ollut terveyttä edistävässä neuvonnassa.”
Tärkeintä on kuitenkin ollut terveyskeskuksiin patoutuneen kysynnän purkaminen.
Käynnit terveysasemien hoitajilla ja päivystyksessä vähenivät, ja Launiemen mukaan arviolta 15 prosenttia lääkärikäynneistä on vältetty, kun kioskilla päivystävä hoitaja on voinut hoitaa vaivan.
”On poistettu ompeleita, tikkuja ja punkkeja, ohjattu flunssan itsehoitoon ja tutkittu näppylöitä”, Launiemi kertoo.
Kioskissa voidaan mitata vaikkapa verenpainetta, verensokeria, kolesterolia ja keuhkojen toimintaa, ja löytää jopa riskiryhmiä.
Vastaanotolle pääsee Kela-kortin kanssa, jonottamatta. Palvelusta ei peritä maksua, kuten ei terveyskeskuksessakaan hoitajakäynniltä.
Jatkossa Lahti aikoo kehittää nettilääkäritoimintaa ja viedä kioskimallia myös neuvola- ja kouluterveydenhuoltoon sekä vanhus-, päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Jo nyt iso osa asiakkaista on psykososiaalista tukea tarvitsevia ihmisiä.
Terveyskioskikokeiluja tutkinut Anna Kork Tampereen yliopistosta ei ole aivan yhtä innoissaan uudesta palvelusta, ja hänestä käyntejä pitäisi tutkia tarkemmin.
Epäselvää on esimerkiksi se, korvaavatko terveyskioskilla käynnit terveyskeskuksessa käyntejä vai johtuuko suuria asiakastyytyväisyys siitä, että ihmiset käyvät terveyskioskilla muiden käyntien lisäksi.
Alkuperäisenä tavoitteena oli myös pistäytymisluoteinen palvelu, mutta osa asiakkaista näyttää kehittäneen kioskeihin vakituisen hoitosuhteen.
Kioskien rooli terveydenhuollon palvelukokonaisuudessa näyttääkin olevan Lahdessa hämärä ja palvelujärjestelmä kaikkiaan sekava. Sen sijaan Ylöjärvellä terveyskioskeihin ohjattiin tietoisesti osa terveyskeskuksen hoitotoimista.
Terveyskioskit tuovat säästöä, jos ne korvaavat ”turhia” käyntejä terveyskeskuksessa, sillä kioskeissa ei ole lääkäriä ja palvelut ovat rajatut. Vaarana on, että kioskeista tulee riisuttuja terveyskeskuksia ilman, että terveyskeskuksia kehitetään.
Terveyskioskimallia ei ole kokeiltu maalla, mutta Launiemen mielestä se voisi toimia siellä, missä terveyspalvelut harvenevat.
”Mutta en toisaalta haluaisi viedä lääkäripalveluja pois syrjäseutujen asukkailta.”
Sitra on linjannut, että palvelut viedään sinne, missä ihmisetkin ovat, eikä päinvastoin.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
