Kiristykset ja heikennykset voivat karkoittaa viljelijöitä ympäristötuesta

Mikko Tervaniemen pellot rajoittuvat vesistöön. Isäntä haluaa järven pysyvän jatkossakin juomakelpoisena, oli hän mukana ympäristötuessa tai ei. Vesiensuojelu ei hänen mukaansa vaadi hallinnon sanelemia pakkoja. Juhani Latoniemi Kuva: Viestilehtien arkisto

Jos uusi, vuoden päästä käyttöön tuleva ympäristökorvausjärjestelmä toteutuu tämänhetkisessä muodossaan, jopa viidennes siihen nyt sitoutuneista viljelijöistä saattaa jättää sitoumuksen tekemättä, arvioi MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Pudotus aiempaan olisi merkittävä. Maa- ja metsätalousministeriön mukaan ympäristötukeen on nyt päättyvällä vuosien 2007–2013 kaudella sitoutunut 90 prosenttia viljelijöistä ja 95 prosenttia koko maan peltopinta-alasta.

Pietolan mukaan järjestelmästä tulisi nykymallillaan sellainen, ettei siihen olisi korkeita satotasoja ja laadukasta viljaa tuottavien tilojen enää mielekästä tai taloudellisesti järkevää sitoutua.

Järjestelmä ei hänen mukaansa myöskään kannusta huolehtimaan maan rakenteesta ja kasvukunnosta.

Lisäksi siinä suositaan yhdyskuntien jätevesilietepohjaisia valmisteita ja asetetaan ne parempaan asemaan kuin lanta ja muu tilalla tuotettu biomassa, esimerkiksi ruohosilppu.

Pietola on erittäin pettynyt siihen kompromissiin, johon ohjelman valmistelussa on tällä hetkellä päädytty.

”Me MTK:ssa todella haluamme laajaa sitoutumista ympäristökorvaukseen ja selkeitä ympäristötoimia. Meille on erittäin tärkeää, että meillä on myös tulevaisuudessa sellainen ympäristö, jossa voimme tuottaa puhdasta suomalaista ruokaa.”

Hän on mukana ympäristökorvausta valmistelevissa ryhmissä MTK:n edustajana. Työryhmissä hän on aktiivisesti ajanut ravinnetaseeseen perustuvan lannoituksen hyväksymistä lannoituksessa annettavien ravinnemäärien perustaksi. Tällä hetkellä ravinnemäärät pitää katsoa kiinteistä ravinnetaulukoista.

Juuri taulukot ovat hyviä ja laadukkaita satoja tavoittelevien näkökulmasta uuden järjestelmän pahin kipupiste, Pietola sanoo.

Viljelijöiden etujärjestöt, MTK ja ruotsinkielinen SLC, eivät ole yksin kannattaessaan ravinnetaseen ja tasapainoisen lannoituksen käyttöä vesiensuojelussa.

Ravinnetase ja tasapainoinen lannoitus saavat kannatusta myös Itämeren suojelukomissiolta Helcomilta, Itämeren ympäristöjärjestöltä CCB:ltä ja Maailman luonnonsäätiöltä WWF:ltä (MT 28.10.).

Sen sijaan valmistelutyöryhmissä kannatusta ei ole ollut riittävästi, ja taulukot ovatkin säilymässä vastaisuudessakin järjestelmän ”porttina”.

Ilman niiden noudattamista ei järjestelmässä voisi jatkossakaan olla mukana.

Vielä keväällä ravinnetaselaskelmat olivat mukana uuden järjestelmän hahmotelmissa. Nyt ne on jätetty kokonaan pois tilakohtaisesti valittavista toimenpiteistä ja siirretty järjestelmän osaksi tulevaa vapaaehtoista neuvontaa.

Ne olisivat siten jatkossakin vain taulukoiden rinnalla käytettävä apuväline, eivät lannoituksen kulmakivi, mitä Pietola on peräänkuuluttanut.

JUHANI REKU

Avaa artikkelin PDF