Poro kruunattiin vuoden maatiaiseläimeksi
Porosta on moneksi. Ennen se korvasi etelän hevosta vetojuhtana. Lisäksi siitä saatiin maitoa, nahasta vaatteita ja luista käyttöesineitä.
Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan. Kuva: Jaana KankaanpääMaatiainen valitsi poron vuoden maatiaiseläimeksi. Poronhoito ja saamelaisuus ovat antaneet pysyvän leimansa pohjoisen rakennusperinteeseen, tunturimaisemaan ja muihin elinkeinoihin, kuten käsityöläisyyteen, yhdistys toteaa tiedotteessaan.
Poro on saamelaisten kesyttämä, mutta ei samalla tavalla kuin muut tuotantoeläimet kuten lehmä tai sika. Poron kantamuotoa tunturipeuraa metsästettiin niin paljon, että se hävisi Suomesta kokonaan 1800-luvulla.
Perinteisesti porosta on käytetty hyväksi niin liha, nahka, sarvet ja luut. Lisäksi se on oivallinen ahkion vetäjä.
Poro ei kylmästä hätkähdä. Karvapeite eristää lämpöä erinomaisesti peitinkarvojen onttouden ansiosta. Kylmänkestävyyttä parantaa jalkojen ja muiden kehon ääreisosien verenkierron vähentyminen lämmönhukan minimoimiseksi. Jalkojen alaosanluuydin toimii pakkasnesteen tavoin. Talviaikaan poro säästää energiaa vähentämällä pötsin bakteeritoimintaa.
Poronhoitolaki säätelee poronhoitoa ja määrittelee alueen, jolla poronhoitoa saa harjoittaa maanomistuksesta riippumatta. Poronhoitoalue on jaettu 54 paliskuntaan, joista eteläisin on Kainuuseen kuuluva Halla.
Viime vuosina poronlihaa on tuotettu parin miljoonan kilon verran, ilmenee Paliskuntainyhdistyksen tilastoista.
Lue myös
Tienpientareiden aromikas herkku ahomansikka on vuoden maatiaiskasvi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
