Metsurit yhdistyksen omissa hyppysissä
Metsuri Jani Pöllänen poisti lohjalaiselta metsäpalstalta risukkoa koivikon harvennuksen tieltä. Pystykaupassa ostajat yleensä velvoittavat ennakkoraivauksen. SARI GUSTAFSSON Kuva: Viestilehtien arkistoValmistaudumme siihen, että uusi kemeralaki tulee voimaan vasta 1.7. Sen mukaisia töitä
ei voida aloittaa ennen heinäkuuta. METSÄNHOITOESIMIES ARI LINDHOLM, LÄNSI-UUDENMAAN METSÄNHOITOYHDISTYS
LOHJA (MT)
Usean metsurin palkkaaminen viime vuonna oli monen sattuman summa, Länsi-Uudenmaan metsänhoitoyhdistyksestä jäi samaan aikaan eläkkeelle useampi yhdistyksen palkkametsuri. Uutta työvoimaa oli etsitty jo useamman vuoden ajan, kertoo metsänhoitoesimies Ari Lindholm.
Yhdistys ei halua vähentää palkkametsureidensa määrää, vaikka moni on niin tehnyt. Sekä yhtiöt että yhdistykset ostavat metsäpalveluita yhä enemmän yrittäjiltä. Muun muassa Stora Enso luopui toissa vuonna kaikista omista metsureistaan (MT 15.10.2013).
Myös Länsi-Uudenmaan yhdistys on käyttänyt yrittäjiä, mutta todennut töiden suunnittelun helpommaksi omilla metsureilla.
”Palkkatöissä työntekijät ovat paremmin omissa hyppysissä. Yrittäjiä on vaikeampi saada esimerkiksi kiireisiin töihin, sillä heillä on myös muita työnantajia ja projekteja”, Lindholm sanoo.
Myös työn jäljessä näkyy, kun työhön ollaan sitoutuneita, hän perustelee.
Moni yhdistys lomauttaa metsureita talvikuukausina, kun töitä ei lumen vuoksi ole. Etelä-Suomessa talvet ovat lyhyitä, ja lomautuksiin joudutaan turvautumaan pohjoista harvemmin.
Länsi-Uudellamaalla metsurit yritetään pitää työssä ympäri vuoden tarjoamalla palveluita aktiivisesti metsänomistajille.
”Omille metsureille etsitään koko ajan töitä. Talvella metsurit tekevät raivauksia, myrskypuiden korjuuta ja tonttihommia. Joskus puunkorjuutakin”, Lindholm sanoo.
Metsurien ammattikunta on iäkästä eikä uusia ammattilaisia ole helppo löytää eläkkeelle siirtyvien tilalle. Moni nuori käy metsurikurssin, mutta konetyö vetää puoleensa, Lindholm toteaa.
”Olimme jo muutaman vuoden etsineet uusia metsureita, mutta sopivaa ei löytynyt. Välillä on käynyt muutamia nuoria kokeilemassa, mutta pysyviä ei ole oikein löytynyt.”
Viime vuonna onnisti kolme kertaa. Jokainen palkattu työntekijä on osoittautunut osaavaksi ja sopivaksi työhön.
Metsässä yksin ahertaminen vaatii tietynlaista asennetta, Lindholm kuvailee.
Metsuri Jani Pöllänen nyökyttelee vieressä.
”Työ vaatii sitä, että jaksaa tehdä itsenäisesti. Liikunnastakin pitää tykätä”, Pöllänen sanoo.
Hän on yksi yhdistyksen viime vuonna palkkaamista metsureista.
Kuhmolainen Pöllänen valmistui ammattikorkeakoulusta kahdeksan vuotta sitten. Hänellekin lomautukset ovat tulleet tutuiksi, mutta toisaalta töitä on aina riittänyt.
Metsänhoitoyhdistykset ovat nykyään suurin metsureiden työllistäjä. Länsi-Uudenmaan yhdistyksellä on 12 omaa metsuria.
Metsänhoitotöiden koneellistuminen on vähentänyt metsurityön tarvetta, mutta kaikkeen eivät koneet kykene. Raivaukset, metsänviljely ja taimikonhoito hoidetaan edelleen käsipelillä.
Pian metsureilla on edessään vuoden kiireisin aika. Metsänviljelykausi on alkamassa, ja taimet pitää pian saattaa maahan. Länsi-Uudenmaan yhdistyksen alueella taimia painetaan maahan vuosittain noin 800 000.
Yhdistys on työllistänyt sesongin aikaan myös ulkopuolisia metsuriyrittäjiä.
Tänä vuonna kausiapuun ei turvauduta, jotta omille metsureille riittäisi töitä. Syynä on pelko kemeralain viivästymisestä.
”Valmistaudumme siihen, että uusi kemeralaki tulee voimaan vasta 1.7. Sen mukaisia töitä ei voida aloittaa ennen heinäkuuta”, Lindholm sanoo.
Valmisteilla olevassa kemeralaissa metsänhoitotöihin on haettava rahoitus ennen työn aloittamista. Sitä ei voi puolestaan tehdä ennen kuin uusi laki on voimassa.
Pohjois-Suomessa kemeralain merkitys on suurempi. Erityisesti siellä lain voimaantulon viivästyminen saattaa vaikuttaa metsuriyrittäjien työllisyyteen, Lindholm arvelee.
Aura Pilkama
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
