"Käytetyt tekstiilit pitäisi nähdä jätteen sijasta materiaalina" – jätelainsäädäntö vaikeuttaa vaatteiden kierrätystä
Suomen Tekstiili ja Muoti ry toivoo, ettei tekstiilikierrättäjältä vaadittaisi jätteenkäsittelylupia.
Vaatteista voi tulla käyttökelvottomia esimerkiksi värjäytymien takia. Silloin on tekstiilin kuidut voitaisiin kierrättää uuteen tarkoitukseen. Kuva: Sanne KatainenSuomen Tekstiili ja Muoti ry:n mukaan sääntely vaikeuttaa tekstiilien kierrätystä: jätelainsäädäntö edellyttää, että kuluttajien käytettyjä tekstiilejä keräävällä ja käsittelevällä yrityksellä on jätteidenkäsittelyyn oikeuttavat luvat.
Suomessa käytöstä poistetaan vuosittain noin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä, josta suurin osa poltetaan energiaksi.
"Suomalaiset tekstiili- ja vaatealan toimijat ovat törmänneet siihen, että jätelainsäädännön tuoma hallinnollinen taakka hidastaa uusien kierrätysratkaisujen edistämistä. Se haittaa kannattavan liiketoiminnan rakentamista tekstiilikierrätyksen ympärille", Suomen Tekstiili & Muoti ryn:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen kertoo.
"Jotta uusia kierrätysratkaisuja pystyttäisiin parhaalla mahdollisella tavalla edistämään, käytetyt tekstiilit pitäisi nähdä jätteen sijasta ensisijaisesti materiaalina."
Tekstiilien kierrätykseen etsitään koko ajan uusia tekniikoita ja mahdollisuuksia.
"Yksi esimerkki uudenlaisista kumppanuuksista on työvaatevalmistaja TouchPointin yhteistyö hollantilaisen DutchAwearnessin kanssa. Yhteistyön avulla TouchPoint muuttaa esimerkiksi Hesburgerin kierrätyspolyesteristä valmistetut työvaatteet komposiittimateriaaliksi, josta valmistetaan asiakkaan käyttöön sopivia terassikalusteita", Auvinen kuvailee.
"Kodintekstiilivalmistaja Finlayson on puolestaan löytänyt Keski-Euroopasta kumppanin, jonka avulla se onnistui valmistamaan kuluttajilta keräämistään farkuista uusia froteepyyhkeitä."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
