Puoluesihteerit uskovat maakuntavaalien ehdokaslistojen täyttyvän – korkeaa äänestysaktiivisuutta ei uskalla odottaa kukaan

Puoluesihteerit pelkäävät uurnien jäävän tammikuun aluevaaleissa tyhjiksi. Kuvituskuva kuntavaalien äänestyspaikalta Lohjalta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Valtaosa puolueista on aloitellut ehdokashankintaa tammikuussa järjestettäviin alue- eli maakuntavaaleihin, kertovat puoluesihteerit MT:lle. Toistaiseksi hankinta on kuitenkin ollut melko hiljaista, eikä mikään puolueista kertonut jo sitoutuneiden ehdokkaiden määriä.

Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit kertoivat aloittavansa ehdokashankinnan heti puoluekokoustensa jälkeen. Perussuomalaisten puoluekokous pidettiin viikonloppuna, kristillisillä se järjestetään elokuun viimeisenä viikonloppuna.

Aikaa ehdokkaiden hankkimiseen on joulukuun puoliväliin saakka. Toistaiseksi edes aluevaltuustojen kokoa ei ole virallisesti vahvistettu.

Valtuustojen koko määräytyy hyvinvointialueiden asukasmäärän mukaan niin, että enintään 200 000 asukkaan alueilla valtuustoon valitaan 59 jäsentä. Valtuuston kokoa kasvatetaan kymmenellä aina 200 000 asukaan mukaan niin, että yli 600 000 asukkaan hyvinvointialueella valtuuston koko on 89 jäsentä.

Valtuustojen koko määrittyy lopullisesti elokuun viimeisen päivän asukasluvun mukaan. Käytännössä valtuuston koko jännittää kuitenkin vain Keski-Uudellamaalla, jonka asukasluku on aivan 200 000 asukkaan rajalla.

MT tavoitti kyselyä varten eduskuntapuolueiden puoluesihteerit Liike Nytin Juhani Klemettiä lukuun ottamatta. Perussuomalaisten puolesta vastasi Simo Grönroos, jonka tilalle perussuomalaisten puoluesihteeriksi valittiin lauantaina Arto Luukkanen.

Hitaasta lähtöasetelmasta huolimatta puolueet uskovat ehdokaslistojen täyttyvän. Esimerkiksi kokoomuksen Kristiina Kokko lupaa jo puolueen jättävän täyden listan kaikilla hyvinvointialueilla. RKP:n Fredrik Guseff myöntää, että ehdokkaiden löytymisessä voi olla suuriakin alueellisia eroja.

Puoluesihteerit uskovat myös, että vaaleihin löytyy sellaisia ehdokkaita, jotka eivät olleet ehdolla kuntavaaleissa, tai muissa vaaleissa. Niin kunnanvaltuutetut, kansanedustajat kuin europarlamentaarikotkin voivat lain mukaan asettua ehdolle aluevaaleissa.

Alueilla ei ainakaan ensivaiheessa ole verotusoikeutta, vaan ne saavat rahoituksensa valtion keräämistä vero­tuloista.

Koska aluevaltuustot eivät näin voi vaikuttaa alueelta kerättyihin veroihin, tai sosiaali- ja terveyspalveluihin ja pelastustoimeen käytettävään kokonaisrahamäärään, voi aluevaltuuston merkitys jäädä kansalaisille vieraaksi. Tämä voi heijastua myös äänestysprosenttiin.

Kesäkuussa järjestettyjen kuntavaalien poikkeuksellisen matala 55,1 prosentin äänestysaktiivisuus oli monille puolueille pettymys. Ainakaan paljon tätä korkeampaa äänestysprosenttia kukaan ei kuitenkaan uskalla maakuntavaaleillekaan ennustaa.

Kokoomuksen Kokko arvioi äänestysaktiivisuuden asettuvan samoihin lukemiin kunnallisvaalien kanssa. Keskustan Riikka Pirkkalainen, sdp:n Antton Rönnholm ja vihreiden Veli Liikanen, muistuttivat sosiaali- ja terveyspalveluiden tutkimusten mukaan yleisesti kiinnostavan suomalaisia. Pirkkalainen ja Rönnholm korostivat myös median roolia vaalien ja niiden aiheiden esillä pitämisessä.

Rkp:n Guseff piti erillisiä aluevaaleja hankalina, mutta toivoi niin ikään kiinnostavien aiheiden nostavan äänestysaktiivisuutta. Kristillisdemokraattien Asmo Maanselkä arvioi, että vaalit voivat kiinnostaa eurovaaleja enemmän. Viimeisimmässä eurovaaleissa äänestysaktiivisuus oli vain runsaat 40 prosenttia.

Myös vasemmistoliiton Mikko Koikkalainen uskoi kiinnostuksen aluevaaleja kohtaan olevan alkuun vähäistä. Hän kuitenkin uskoi sosiaali- ja terveysasioiden kiinnostavan etenkin vasemmistoliiton äänestäjiä. Perussuomalaisten väistynyt puoluesihteeri Simo Grönroos sanoi suoraan uskovansa äänestysaktiivisuuden laskevan runsaasti vielä kuntavaaleista.

Äänestysaktiivisuuteen voi vaikuttaa myös se, että aluevaaleissa koko hyvinvointialue on samaa vaalipiiriä, mikä jättää pienet kunnat vaaleissa heikkoon asemaan.

Esimerkiksi Kainuussa yli puolet hyvinvointialueen runsaasta 70 000 asukkaasta asuu Kajaanissa. Myös Pohjois-Savon hyvinvointialueella lähes puolet asukkaista asuu Kuopiossa. Monessa kunnassa koko kunnankaan äänet eivät laskennallisesti riittäisi ”oman” edustajan saamiseksi aluevaltuustoon.

• Aluevaalit eli maakuntavaalit järjestetään 23.1.2022.
• Vaaleilla valitaan aluevaltuustot, jotka ovat korkein päättävä elin hyvinvointialueilla.
• Hyvinvointialueet vastaavat tulevaisuudessa alueensa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä pelastustoimesta.
• Hyvinvointialueita on Manner-Suomessa yhteensä 22. Aluevaaleissa valtuusto valitaan näistä 21:een.
• Helsingin kaupungille ei valita erillistä aluevaltuustoa, vaan sen tehtäviä hoitaa jo valittu kaupunginvaltuusto.
• Ehdokashakemukset aluevaaleihin on jätettävä 14.12.2021 kello 16 mennessä.