Tutkimus: Kosteikot ovat toimineet maapallon hiilisieppareina kautta aikain – lämpiminä jaksoina turpeen synty on kiihtynyt

Turvetta muodostavat ekosysteemit kompensoivat tehokkaasti ihmistoiminnan aiheuttamaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua. Kuva: Lari Lievonen

Maakerrostumien alle hautautunut turve on aikoinaan muodostanut ylimääräisen hiilisiepparin. Myös nykypäivän soilla on tärkeä rooli ilmakehän hiilenkierrossa.

Tutkijat ovat löytäneet ja yhdistelleet tietoja yli tuhannesta ikivanhasta, maan sisään hautautuneesta kosteikkoalueesta, joita nykyään peittävät pellot, metsät ja järvet. Maahan hautautuneita kosteikoita on löytynyt kaikkialta maailmasta. Ne saattavat selittää joitakin hiilenkiertomallien ja tosielämän havaintojen välisiä eroja.

Hiilirikkaita kosteikkokerrostumia on löytynyt kalliohalkeamista ja kivilouhoksista sekä tienrakennuksen ja tieteellisen näytteidenkeruun yhteydessä.

Paikoitellen paksutkin kerrostumat sisälsivät turvetta, joka tarjosi tutkijoille tietoa vanhoista kosteikkoalueista. Monet niistä olivat rannikkojen suoalueita, jotka aikojen saatossa jäivät nousevan merenpinnan sekä jäätiköiden, tulvien ja tuulen kerrostamien sedimenttien alle.

Tutkijat keräsivät tietoja hautautuneiden kosteikkokerrostumien löytöpaikoista ja synnystä. Löytöjä tehtiin sekä pohjoisilta leveyspiireiltä Kanadan ja Siperian arktisilta saarilta että trooppisesta Afrikasta ja Indonesiasta – aina eteläiseen Etelä-Amerikkaan ja Uuteen Seelantiin saakka.

Jotkut kosteikoista olivat muodostuneet alle tuhat vuotta sitten. Toiset puolestaan olivat syntyneet kahden viimeisen jääkauden välisellä lämpökaudella yli 100 000 vuotta sitten.

Tutkijat havaitsivat, että pohjoisilla leveysasteilla kosteikot reagoivat ilmastossa tapahtuneisiin muutoksiin. Kosteikkoja muodostui, kun ilmasto oli lämpimämpi, mutta ilmaston kylmetessä ja jääkauden edetessä monet kosteikot hautautuivat maan sisään. Kylminä aikoina uusia kosteikkoja muodostui vain vähän, mutta ilmaston lämmetessä muodostuminen käynnistyi uudelleen.

Osa hautautuneesta turpeesta on säilynyt meidän päiviimme saakka. Tutkijoiden havainto siitä, että maassa on paljon hyvinkin vanhaa hautautunutta turvetta, tarkoittaa että nämä kerrostumat ovat aikoinaan muodostaneet ikään kuin ylimääräisen ”hiilisiepparin” globaaliin hiilenkiertosysteemiin.

"Perinteisesti hiilen maailmanlaajuisen kierron ajatellaan olevan suljettu systeemi, jossa hiili liikkuu ilmakehän, maan ja valtamerien välillä. Nyt havaittu vanhan hiilen varasto selittää hiilenkiertomalleissa aiemmin havaittuja epätarkkuuksia", kertoo tutkijatohtori Claire Treat Itä-Suomen yliopistosta.

Tulokset osoittavat myös, että nykyiset turvetta muodostavat ekosysteemit voivat tehokkaasti kompensoida ihmistoiminnan aiheuttamaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvua, mikäli suot säilyvät koskemattomina.