Raideleveys on ollut huollon murheena Ukrainassa – myös Suomessa kuljetaan leveämmin kuin muualla Euroopassa

Suomessa raideleveys on 89 millimetriä leveämpi kuin yleiseurooppalainen rataleveys. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo

Ukrainan sodan aikana yhdeksi esteeksi avun toimittamiseksi Ukrainalle on muodostunut maan rautateiden raideleveys. Raideleveys Ukrainassa on 1 520 millimetriä yleiseurooppalaisen 1 435 millimetrin sijaan. Tämän takia junaliikenne esimerkiksi Puolan kautta ei onnistu ilman telien vaihtamista.

Myös Suomessa raideliikenteen leveys eroaa yleisesti Euroopassa käytössä olevasta raideleveydestä.

Suomessa on käytössä 1 524 millimetrin raideleveys. Se on liikenteen kannalta yhteensopiva Venäjän, Ukrainan ja monien entisten Neuvostoliiton maiden kanssa, mutta ei esimerkiksi Ruotsin kanssa. Suomenkin rajalla junat joutuvat turvautumaan telien vaihtamiseen matkan jatkumiseksi.

Euroopan komissio esitti elokuussa, että uudet eurooppalaiselle liikenneverkolle (TEN-T) rakennettavat raideyhteydet olisivat jatkossa yleiseurooppalaisen raideleveyden mukaisia. Suomessa tämä tarkoittaisi käytännössä kahden eri raideleveyden käyttöönottoa, jos vanhaa verkostoa ei lähdetä korvaamaan. Tämän myötä raideleveys on nousemassa enemmän keskusteluun myös Huoltovarmuuskeskuksessa (HVK).

”HVK seuraa komission ehdotuksen käsittelyn etenemistä ja ehdotukseen liittyvien vaikutusten arviointia ja osallistuu osaltaan asianosaiseen keskusteluun”, toteaa Vanhempi varautumisasiantuntija Outi Nietola Huoltovarmuuskeskuksesta.

Kriisien aikana yksi merkittävimmistä uhista huollolle on meriliikenteen toimivuus. Lähes 90 prosenttia Suomen viennistä ja tuonnista kulkee meriteitse.

Toimivan meriliikenteen kriittistä merkitystä huoltovarmuudelle ei Nietolan mukaan voi liikaa korostaa. Vaihtoehtoisella maareitillä Ruotsin kautta voitaisiin kuitenkin osin korvata meriliikennettä häiriötilanteissa ja poikeusoloissa.

"Tästä syystä HVK on mukana meneillään olevassa Laurila-Tornio-Haaparanta-radan sähköistyshankkeessa. Myös juuri Tornion ja Haaparannan välillä käyttöönotettu telinvaihtoraide parantaa osaltaan huoltovarmuutta mahdollistamalla sujuvamman tavaraliikenteen rajan yli.”

Nietolan mukaan HVK on yhdessä huoltovarmuusorganisaation ja sen poolien kanssa jo koronakriisin alkuvaiheesta koostanut huoltovarmuutta koskevaa yleistilannekuvaa elinkeinoelämän ja maan hallituksen päätöksenteon tueksi.

Eri toimialoja koskeva tilannekuvatyö on jatkunut Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan aikana. Yleistilannekuva tarkastelee toimintaympäristön haasteita useista näkökulmista.

”Yleistilannekuvan tiivistelmä julkaistaan HVK:n sivuilla, mutta yksityiskohtaiset toimialatiedot eivät ole julkisia.”

Nietola korostaa, että varautumisen painopiste on TEN-T käytävästä eli eurooppalaisesta liikenneverkostosta käytävästä keskustelusta huolimatta pysynyt raideliikenteen osalta Suomen sisäisessä liikenteessä.

”On tärkeää, että eri kuljetusmuodot kattavan liikennejärjestelmän kehittämisessä otetaan hyvissä ajoin huomioon huoltovarmuuden tarpeet. Esimerkiksi olemassa olevan rataverkon palvelutason turvaaminen sekä kuljetusten ja solmukohtien, kuten ratapihojen toimivuuden parantaminen edistävät usein osaltaan myös huoltovarmuutta.”