Maksamatta jätettyjen verojen määrä kasvussa – viime vuoden valvonnoissa summa oli jo 391 miljoonaa euroa
Henkilöiden tuloverotuksessa runsaasti virheitä – väärinkäytöksiä havaittiin esimerkiksi vakuutuskuorissa. Suuryritykset ovat laiminlyöneet veroja aiempaa enemmän.
Valvonnoissa havaittujen, maksamatta jätettyjen verojen määrä on ollut nousussa. Kuva: Jukka PasonenVerohallinto kertoo löytäneensä viime vuoden aikana tekemissään valvonnoissa maksamatta jätettyjä veroja 391 miljoonan euron arvosta. Siitä 86 miljoonaa euroa todettiin harmaan talouden valvonnassa.
Muussa verotuksen valvonnassa maksamattomia veroja löydettiin viime vuonna 305 miljoonaa euroa.
Maksamatta jääneiden verojen määrä kasvoi Verohallinnon mukaan edellisvuodesta 17 prosentilla.
Edellisvuodesta kasvoivat erityisesti suuryritysten maksamatta jättämät verot. Näiden osuus kokonaisuudesta oli viime vuonna 64 miljoonaa euroa.
Henkilöiden tuloverotuksen valvonnassa maksamattomia veroja todettiin 71 miljoonan euron edestä ja yhteisöjen tuloverotuksen valvonnassa 68 miljoonaa euroa.
Henkilöverotuksen valvonnassa havaittiin esimerkiksi tapauksia, joissa ilmoittamatta oli jätetty erilaisia ulkomaisten sijoitusten tuottoja. Osa tapauksista liittyi vakuutuskuoriin, joihin sijoitettujen varojen tuoton verotusta muutettiin vuonna 2020.
Tuotoista on pitänyt muutoksen jälkeen maksaa pääomatuloveroa jo sinä vuonna, jona tuotot ovat kertyneet vakuutusyhtiölle ja olleet vakuutuksenottajan nostettavissa.
Harmaan talouden valvontaa vetävä apulaisjohtaja Tarja Valsi kertoo Verohallinnon tehostavan vakuutuskuoriin tehtyjen sijoitusten valvontaa edelleen.
"Vakuutuskuoriin on sijoitettu merkittävä määrä suomalaisten varoja, ja tuottojen ilmoittamisessa on todettu väärinkäytöksiä."
Aina valvonnassa löytyy myös henkilöitä, jotka ovat jättäneet ilmoittamatta esimerkiksi sivutulojaan tai saamiaan lahjoja tietämättään tai huomaamattaan.
Näistä aiheutuu asiakkaille tyypillisesti myöhästymismaksuja tai veronkorotuksia, kertoo Verohallinnon ohjaus- ja valvontajohtaja Marko Myllyniemi.
Puuttuvia arvonlisäveroja löydettiin viime vuonna 48 miljoonaa euroa. Lisäksi arvonlisäveroilmoitusten valvonnassa arvonlisäveroilmoituksiin tehtiin korjauksia 29 miljoonan euron edestä.
Verohallinto sai myös lähdeveron valvonnassa aikaan merkittäviä tuloksia vuonna 2021.
Verohallinnon haaviin jäi myös runsaasti tapauksia, joissa lähdevero oli jätetty maksamatta ulkomaille maksetuista osingoista. Osinkoja ulkomaille maksaneille pörssiyhtiöille määrättiin maksettavaksi yhteensä 34 miljoonaa euroa lisää lähdeveroa.
Verohallinnon mukaan pörssiyhtiöt olivat laiminlyöneet lähdeveron perintään liittyvät velvollisuutensa ja soveltaneet tiettyjä Suomen kansainvälisiä verosopimuksia väärin perustein.
Myllyniemen mukaan valvonnan tavoitteena on varmistaa, että "verotus tapahtuu oikeudenmukaisesti: kaikki ilmoittavat ja maksavat veronsa laeista tulevien sääntöjen mukaan, tasapuolisesti".
Harmaan talouden verovalvonta ja verotarkastukset keskittyvät yrityksiin ja henkilöihin, jotka välttelevät tietoisesti veroja.
Niitä, jotka toimivat tahallaan väärin, on Verohallinnon mukaan kaikkialla liike-elämässä. Erityisesti korostuvat kuitenkin rakennus-, kuljetus-, siivous- ja ravintola-alat sekä autokauppa ja verkkokauppa.
Valsin mukaan tyypillinen toimintamalli on liittää kirjanpitoon vääränsisältöisiä tositteita ja asiakirjoja.
"Niiden avulla irrotetaan varoja esimerkiksi pimeään palkanmaksuun ja peiteltyyn osingonjakoon. Samalla tekaistaan verovähennyksiä sekä tulo- että arvonlisäverotuksessa."
Viime vuonna vääränsisältöisiä tositteita löydettiin harmaan talouden valvonnassa 45 miljoonan euron arvosta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
