Pääministeri Sipilä puolustaa maatalouden EU-rahoitusta ja kannustaa hiilinieluihin: "Varmistetaan, että viljelijät voivat saada kohtuullisen toimeentulon"

Sipilän puheenvuoro on osa Euroopan tulevaisuus -sarjaa, jossa jokaisen jäsenmaan johtajat käyvät vuorollaan puhumassa parlamentissa. Kuva: Etienne Ansotte / EU

Suomen pääministeri Juha Sipilä (kesk.) muistutti puheessaan EU-parlamentille, että EU:n on otettava johtajuus ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Metsien ja peltojen hiilinielut ovat pääministerin mukaan tässä avainasemassa. Niitä pitää kasvattaa.

"Kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin raportti muistutti meitä jälleen kerran ilmastonmuutoksen uhasta. Tarvitsemme toimenpiteitä kolmella rintamalla: hiilidioksidipäästöissä, hiilinieluissa ja uudessa teknologiassa."

"Meidän on niin ikään nopeutettava siirtymistä kierto- ja biotalouteen. Toiseksi meidän on kasvatettava hiilinieluja", pääministeri Sipilä painotti.

Pääministeri Sipilä muistutti, että viljelykäytäntöjä tulee muuttaa, jotta hiilensidonta peltoihin lisääntyy. Hän nosti esimerkiksi suomalaisen Carbon Action -hankkeen, jossa 100 viljelijää testaa parhaillaan hiilen sitomista lisääviä uusia menetelmiä.

"Yhtenä konkreettisena toimenpiteenä meidän tulisi käyttää EU:n ulkoista rahoitusta maailman hiilinielujen kasvattamiseen. Suomi on ehdottanut, että EU perustaisi EU-Afrikka-metsärahaston."

EU-maiden päämiehet käyvät Euroopan parlamentissa kertomassa näkemyksiään EU:n tulevaisuudesta. Sipilä nosti torstaisessa puheessaan esille Suomen tulevan puheenjohtajuuskauden teemoja: ilmastonmuutoksen, EU:n tulevan budjetin, turvallisuuden ja puolustuksen sekä muuttoliikepolitiikan.

EU:n komission esitys tulevaksi budjetiksi vuosille 2021–2027 pitää sisällään Suomelle ongelmakohtia. Yksi näistä on maaseudun kehittämisen laskeva rahoitus. Sipilä puolusti puheessaan maatalouden rahoitusta ja vetosi, että se voidaan pitää nykytasolla.

"Määrärahoja olisi kohdennettava budjetin sisällä uudelleen maaseudun kehittämiseen. Yhteisellä maatalouspolitiikalla kansalaisille pystytään tarjoamaan kohtuuhintaista ja turvallista ruokaa. Sillä varmistetaan, että viljelijät voivat saada kohtuullisen toimeentulon ja edistää maatalouden ja elintarviketeollisuuden työllisyyttä."

Suomen kanta on, että monivuotisen rahoituskehyksen kokonaistason tulisi olla mahdollisimman lähellä nykytasoa. Sipilä uskookin, että Suomi pystyy puheenjohtajuuskautensa aikana löytämään budjetissa kompromissin maatalouden ja uusien haasteiden välillä.

Maatalouden rahoitus on laskemassa, sillä Britannian EU-ero sekä uudet haasteet, kuten tutkimus, maahanmuutto ja innovaatiot ottavat EU-budjetista oman osuutensa.

Suomen eduskuntavaalit kuuluivat myös Sipilän puheessa. Pääministeri on tyytyväinen hallituksen toimenpiteisiin, joilla Suomi kuroi umpeen julkisen talouden alijäämän. Esimerkeiksi näistä hän nosti sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden uudistuksen, eläkeuudistuksen sekä työajan pidentämisen ja leikkaukset.

”Kuten arvata saattaa, nämä toimet eivät olleet kansalaisten mieleen. Nyt kolme vuotta myöhemmin julkisen talouden alijäämä on kuitenkin katettu, julkinen talous on tasapainossa ja työllisyysaste on korkein 30 vuoteen”, Sipilä kertoi.