Valtaosa puolueista luopuisi energiaturpeesta ja lisäisi metsien suojelua – MT kävi läpi puolueiden ympäristölinjauksia

Hakkuiden lisääminen jakaa mielipiteitä. Kuva: Lari Lievonen

Maaseudun Tulevaisuus kysyi kymmeneltä suurimmalta rekisteröidyltä puolueelta, mitä konkreettisia tavoitteita puolueiden ympäristöohjelmiin on kirjattu muun muassa metsien ja soiden käytöstä.

Kaikilla puolueilla ei ole erillistä ympäristöohjelmaa, mutta puolueiden toimistoilta lähetettiin vastaukseksi suuntalinjoja.

Yleisesti ottaen puolueet haluavat nostaa metsäteollisuustuotteiden jalostusastetta ja lisätä puurakentamista. Liki kaikkien puolueiden mielestä maatalouden ympäristötukijärjestelmää tulee kehittää ja toimenpiteitä kohdentaa parhaiten ympäristöä hyödyttäviin toimenpiteisiin.

Perussuomalaisia lukuun ottamatta kaikki puolueet kannattavat vapaaehtoisen metsien suojelun jatkamista valtion varoin.

Vastauksissa toistui huoli vesistöjen tilasta. Ravinnehuuhtoumia pelloilta halutaan hillitä muun muassa tehostamalla maatalouden ravinnekiertoa. Turvetuotannon pilaamia vesistöjä ja soita halutaan ennallistaa ja estää lisävalumia.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat hyväksyneet parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean vuonna 2014 laatiman Energia- ja ilmastotiekartan 2050, jonka mukaan fossiilisista tuontipolttoaineista luovutaan kiireellisesti ja energiaturpeesta asteittain. Tiekartasta huolimatta perussuomalaiset, kansalaispuolue ja siniset säilyttäisivät turvetuotannon Suomessa.

Sitran hiilineutraali kiertotalous -teeman vanhempi neuvonantaja, vihreiden entinen kansanedustaja Oras Tynkkynen kiinnittää huomiota puolueiden ympäristölinjausten yleisluontoisuuteen ja konkreettisten toimenpiteiden vähyyteen.

”Moni kannanotto vaikuttaa kestävyyden näkökulmasta sinänsä kannatettavalta. Epäselväksi kuitenkin usein jää, miten niitä on tarkoitus toteuttaa käytännössä. Miten lakeja pitäisi muuttaa, mitä veroja nostaa tai kuinka paljon lisätä valtion määrärahoja?”

Tynkkynen näkisi mieluusti puolueiden tekevän konkreettisia ehdotuksia tavoitteista ja toimenpiteistä, kuten turpeen käytön lopettamisesta tai lentoveron käyttöönotosta. MT:n kyselyyn annettujen vastausten perusteella hän arvioi, että puolueilla on ympäristölinjauksissa tarkentamisen varaa.

Puolueet haluavat nostaa metsäteollisuustuotteiden jalostusastetta ja lisätä puurakentamista.

1. Puun käyttö ja bioenergia

Kristillisdemokraatit (KD): Metsäteollisuustuotteiden jalostusasteen nostoon tähtäävään tutkimukseen ja kehitykseen tarvitaan rahaa.

Keskusta (KESK): Bioenergian raaka-­aine saadaan pääosin metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteista. Kestävämpiä metsänhoitomuotoja on otettava käyttöön ja turvattava hiilinielujen säilyminen. Suomalaista metsäosaamista on vietävä metsäkatomaihin. Heikkotuottoisten peltojen metsitykseen tulee kannustaa.

Ruotsalainen kansanpuolue (RKP): –

Vihreät (VIHR): Hakkuiden vuotuinen määrä ei saa ylittää 65 miljoonaa kuutiometriä, vaan sen pitäisi laskea monimuotoisuuden ja hiilinielujen turvaamiseksi. Metsähallituksen tulostavoitetta tulisi pienentää 10 miljoonalla eurolla. Bioenergiaksi voidaan käyttää latvuksia, sahan­purua ja muuta ylijäämäbiomassaa.

Sosiaalidemokraatit (SDP): Liikenteessä biopolttoaineet ovat siirtymäkauden ratkaisu, sillä niiden tuotannon lisäys heikentää hiilinielua ja luonnon monimuotoisuutta.

Kokoomus (KOK): Kantojen nosto vapauttaa hiiltä, joten niiden energiakäyttö korvataan kestävämmillä ratkaisuilla vuoteen 2025 mennessä.

Perussuomalaiset (PS): Kestävä hakkuutaso on 80 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Hakkuiden jälkeisiä istutuksia tulee vauhdittaa.

Kansalaispuolue (KP): Puun ja bioenergian käyttöä voidaan lisätä.

Siniset (SIN): Puun käyttöä voidaan hallitusti lisätä. Energiapuun korjuu kuuluu metsien hyvään hoitoon.

Vasemmistoliitto (VAS): Kasvatetaan metsien hiilivarastoa varmistaen, että puupohjainen biopolttoaine on kestävää. Kannot ja puiden vihreät osat tulee jättää metsään. Päästövähennyssitoumusten kiristyessä ja monimuotoisuuden suojelemiseksi tarkistetaan hakkuutavoitetta.

Perussuomalaiset, kansalaispuolue ja siniset säilyttäisivät turvetuotannon Suomessa. Kuva: Markku Vuorikari

2. Suot ja turpeen käyttö

KD: Turpeesta metsähakkeen tukipoltto­aineena ei ole järkevää luopua kerralla.

KESK: Energiaturpeesta luovutaan asteittain. Turvetuotanto voi toimia luonto­arvoiltaan vähäisillä soilla, mutta tuotantoa ohjataan uusiin tuotteisiin kuten tekniseen hiileen ja turvekuituihin.

RKP: Turveriippuvuudesta on päästävä eroon pitkällä aikavälillä.

VIHR: Luovutaan turvetuotannosta 2020-luvulla. Toteutetaan soidensuojelun täydennysohjelma lunastusmahdollisuuksineen. Kielletään ojitukset pohjavesialueilla. Turvemetsien avohakkuista luovutaan ja ojitukset luvanvaraisiksi.

SDP: Turpeen energiakäytöstä irrottaudutaan. Soidensuojeluohjelmaa tulee jatkaa ja soiden hiilinieluja vahvistaa.

KOK: Turpeen energiakäyttö tuodaan asteittain veron piiriin. Soita suojellaan ja ennallistetaan. Uusia peltoja ja ojitettuja talousmetsiä ei enää tehdä suoalueille.

PS: Turve on säilytettävä osana energiatuotantoa.

KP: Turve tukee Suomen energiaomavaraisuutta, eikä sen käyttöä pidä kieltää tai rasittaa verotuksella.

SIN: Turvetuotannon tulee säilyä. Turve tulee nousemaan merkittäväksi vientituotteeksi. Arvokkaat suot on jo suojeltu.

VAS: Vähennetään turpeen verotukea asteittain ja muutetaan siihen kytkettyä metsähakkeen tukea niin, että se vertautuu kulloinkin halvimpaan fossiilipolttoaineeseen. Laaditaan aikataulu energiaturpeesta irtautumiselle. Lisätään soidensuojelua.

Muiden puolueiden kuin perussuomalaisten mielestä metsien vapaaehtoista suojelua kannattaa lisätä Suomessa. 

3. Metsiensuojelu (tavoitteet ja rahoitus)

KD: Säilytetään Metso-ohjelman rahoitus. Lisärahaa metsäluonnon hoitoon, kuten kulotuksiin.

KESK: Vapaaehtoisten suojeluohjelmien, kuten Metso, soidensuojelu ja Luontolahjani, rahoitusta lisätään. Suojeluohjelmille perustetaan verkkokaupat suomalaisten osallistamiseksi. Lahopuun määrää lisätään metsissä.

RKP: Metsolle riittävä rahoitus. Suomen metsäkeskus edistää monimuotoisuutta lisäävää metsänhoitoa.

VIHR: Lisätään Metson ja muun luonnonsuojelun rahoitusta 20 miljoonalla eurolla. Suojellaan vähintään 10 prosenttia Etelä-Suomen metsistä ja laajennetaan kansallispuistoverkkoa.

SDP: Luonnonsuojelualueiden hankintaan lisää rahaa. Monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen vuoteen 2020 edellyttää toimien tehostamista.

KOK: Kartoitetaan Metson vuoden 2025 jälkeinen laajentaminen.

PS: Suojelumetsien määrä Suomessa on riittävä.

KP: Ei pakkosuojelua. Suojelualueita on varsinkin Pohjois- ja Keski-Suomessa jo runsaasti. Vapaaehtoista suojelua voidaan kohtuudella lisätä.

SIN: Vapaaehtoisen metsiensuojelun rahoitus turvataan verovaroin. Natura2000-alueiden vaihtomahdollisuutta on käytettävä.

VAS: Nostetaan metsien suojeluaste Etelä-Suomessa kymmeneen prosenttiin ja palautetaan Metson rahoitus riittäväksi. Perustetaan uusia kansallispuistoja ja tuetaan kaupunkeja viheralueiden monimuotoisuuden lisäämisessä.

Muun muassa kokoomus ja keskusta haluavat saada lannan ravinteet kiertämään. Kuva: Lari Lievonen

4. Maatalouden ympäristö­ohjelmat (tavoitteet ja rahoitus)

KD: Kehitetään ja kohdennetaan tukea.

KESK: Kehitetään ja kohdennetaan. Sisällytetään kipsinlevitys ja kenties muita peltojen ravinnehuuhtoumia vähentäviä toimia. Peltojen raivaamista voidaan hillitä, kun tuet kohdennetaan aktiiviviljelijöille, edistetään lannan kierrätystä, nostetaan satotasoja ja edistetään tilusjärjestelyitä.

RKP: Ympäristötukiohjelmien rahoituksen on jatkuttava vähintään nykytasolla. Kohdennetaan ja otetaan käyttöön keinoja hiilidioksidin sitomiseksi viljelymaahan.

VIHR: Tuotannon painopistettä siirretään eläimistä kasviproteiineihin. Pinta-alatuista siirrytään ympäristötavoitteiden ja ekosysteemipalveluiden tukemiseen. Luovutaan viherryttämistuesta ja lisätään pilari 1:n perustukeen kunnianhimoiset ympäristöehdot. Lisätään tukijärjestelmään nurmiviljely, viljeltävien kasvilajien määrä, typensitojakasvit sekä luopuminen typpilannoitteista ja kemiallisesta kasvinsuojelusta. Rahoituksen loppuminen kesken kauden pitää paikata kansallisesti.

SDP: Kohdennetaan tukea.

KOK: Lannan ravinteet on saatava käyttöön alueilla, joissa niistä on pulaa. Luodaan kierrätysravinteiden sekoite­velvoite tai asetetaan lannoittamiselle fosforirajat.

PS: Ympäristöohjelmissa velvoitteet ovat lisääntyneet, mutta tukiosuudet eivät. Epäsuhtaan pitää kiinnittää huomiota.

KP: Kohdennetaan luontaisiin kohteisiin, kuten nurmelle. Kokonaisrahoitusta tulee vähentää ja suunnata tukea maatalouden kannattavuutta parantaviin tuotantotukiin.

SIN: Tuetaan etenkin aktiiviviljelijöitä. Kannustetaan luonnonmukaiseen tuotantosuuntaan ja lannan energiahyödyntämiseen. Tuetaan alkuperäisrotuja.

VAS: Ympäristökorvauksen kriteerit muokataan vaikuttavammiksi ja selkeiksi. Luodaan sysäystuki luomutuotantoon siirtymiseksi.

Moni puolue haluaa turvata suurpetojen kannat, mutta nopeuttaa häirikköyksilöiden poistoa asutuilta seuduilta. 

5. Suurpetopolitiikka

KD: Petoeläimiä suojellaan, mutta harvennetaan liian suuria ja asutuksen lähellä liikkuvia kantoja.

KESK: Kantojen elinvoimaisuudesta huolehditaan, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaraa ihmisille sekä tuotanto- ja lemmikkieläimille, eivätkä kohtuutonta haittaa porotaloudelle.

RKP: Poronhoitoalueen kevyempi sudenkaatolupamenettely tulisi laajentaa koko Suomeen.

VIHR: Lisätään suurpetokorvausten reviiriperusteisuutta ja ennaltaehkäistään petovahinkoja. Lopetetaan uhanalaisten suurpetojen kaatolupien myöntäminen. Myönnetään poikkeuslupia vain merkittävän riskin aiheuttaville yksilöille. Lisätään rahoitusta uhanalaisten lajien suojeluun, seurantaan ja hoitoon.

SDP: Turvallisuudentunteeseen pitää kiinnittää huomiota, mutta samalla kantaa vastuu petoeläinten kannoista.

KOK: –

PS: Kaatolupien pitää olla päätettävissä paikallisesti. Suurpedot eivät saa aiheuttaa haittaa asumiselle ja yrittämiselle. Häirikköpetojen poistossa toimivalta kuuluisi metsästysseuroille.

KP: Suurpetoja pitää pystyä poistamaan nopeasti pihapiireistä. Asia on saatava kansalliseen päätäntävaltaan. Pedot kuuluvat Suomen luontoon, mutta nyt niitä on monin paikoin liikaa.

SIN: Häirikköyksilöt tulee voida poistaa välittömästi. Tärkeintä on palauttaa luottamus viranomaisten ja metsäs­tä­jien välille. Suurriistavirka-apu on turvattava koko Suo­messa.

VAS: Suurpetojen suojeluun panostetaan ja salametsästys lopetetaan valvontaa ja lainsäädäntöä tiukentamalla. Petokorvausjärjestelmää kehitetään.

Vihreiden mielestä Suomen energiajärjestelmän pitäisi siirtyä kokonaan uusiutuvaan energiaan vuoden 2035 paikkeilla. 

6. Uusiutuvan energian määrällinen tavoite

KD: Tavoitteena uusiutuvan energian 50 prosentin osuus kulutuksesta vuonna 2030.

KESK: Suomesta hiilineutraali vuoteen 2045 mennessä.

RKP: Vuonna 2025 päästöt ovat vähentyneet lähes 50 prosentilla ja uusiutuvan energian osuus kasvanut tuntuvasti.

VIHR: Energiajärjestelmämme siirtyy uusiutuviin 2030-luvun puolivälissä. Liikenteessä luovutaan maakaasusta ja öljystä. Ydinvoimalat käytetään loppuun.

SDP: Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

KOK: 2030-luvulla fossiili- ja turve-energian korvaaminen perustuu muuhun kuin bioenergian lisäämiseen. Lähes päästötön Suomi 2050 mennessä

PS: -

KP: Teknologian kehittyminen mahdollistaa jopa 60 prosentin uusiutuvan energian osuuden loppukulutuksesta jo ennen vuotta 2030.

SIN: Hallitusohjelman mukainen tavoite on 55 prosenttia kotimaista energiaa 2020-luvulla.

VAS: –

Ympäristöohjelma on monella puolueella työn alla

Keskusta on päivittänyt tänä vuonna ilmasto-, energia- ja ympäristölinjauksensa.

SDP laati viime kesänä linjauksen Polku kestävään ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ympäristöasioita sisällytetään eduskuntavaaliohjelmaan.

Kokoomus julkaisi kesällä keskustelunavauksen Vapaus tarvitsee vastuuta, jonka pohjalta laaditaan ympäristöohjelma.

Vasemmistoliiton ympäristötavoitteet löytyvät poliittisesta tavoiteohjelmasta vuosille 2016–2019 ja tuoreesta ilmasto-ohjelmasta.

Vihreät ovat linjanneet ympäristöasioista poliittisen tavoiteohjelman lisäksi muun muassa luonnonsuojeluohjelmassa ja vihreässä energiavisiossa 2035.

Kristillisdemokraattien energia- ja ympäristöohjelmat päivitetään keväällä eduskuntavaaliohjelman yhteydessä.

RKP valmistelee ympäristö- ja ilmastopoliittista kannanottoaan.

Perussuomalaisten ja sinisen tulevaisuuden ympäristöohjelmat ovat työn alla.

Kansalaispuolue on sisällyttänyt joitakin ympäristötavoitteita eduskuntavaaliohjelmaan.

Kysymyksiin vastasivat kristillisdemokraattien puoluesihteeri Asmo Maanselkä, keskustan poliittinen asiantuntija Ilkka Miettinen, ruotsalaisen kansanpuolueen puoluesihteeri Fredrik Guseff, vihreiden puoluesihteeri Lasse Miettinen, sosiaali­demokraattisen puolueen poliittinen koordinaattori Tuula Lampinen, kokoomuksen viestintäpäällikkö Kirsi Hölttä, perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo, kansalaispuolueen puheenjohtaja Sami Kilpeläinen, sinisen tulevaisuuden poliittinen asiantuntija Marja Nousiainen ja vasemmistoliiton eduskuntasihteeri Laura Koskinen.