Minulle saaristossa on aina kesä
Mitä saaristolaisuus on? Sisämaan ihmiselle se on arvoitus. Ehkä losseja, oransseja pelastusliivejä ja Tove Janssonia?
Etenkin Tove Janssonia: naistenlehdet käyvät tasaisin väliajoin Pellingissä Klovharun saaressa, jossa hän vietti kesiä. Muumit taas seikkailevat merellä ja kallioluodoilla, keräilevät simpukoita.
Majakat yksinäisyydessä vilkkuvine valoineen kiehtovat minua kuin muumeja.
Simpukat eivät kuitenkaan taida olla saaristolaisuuden ydin. Eivätkä muumitkaan liene saaristolaisia. Ja käyttävätkö oikeat saaristolaiset edes pelastusliivejä?
Kuvani saaristosta on yksipuolinen, vielä yksipuolisempi kuin kaupunkilaisen kuva maaseudusta.
Olen kasvanut Saimaan rannalla.
Minulle saaristossa on aina kesä. Raikas meri-ilma hyväilee kasvoja. Ainoat ongelmat ovat lossijono ja kyläkaupan heikko valikoima.
Johonkin romanttiselle kalliolle voi vielä mennä syysmyrskyn alla, mutta siihen loppuu turistin saaristokausi.
Ehkä seuraava saariretki olisikin syytä tehdä kevättalven kelirikkokautena.
Matkailumarkkinointi herkuttelee saariston perinteisillä ammateilla. Ne
ovat kuitenkin hiipumassa, ja tilalle
syntyy uusia, huomasi ohjaaja Petteri Saario.
Saarion ohjaama, kuvaama ja käsikirjoittama Veden saartamat -sarja esittelee Suomen saaristojen muuttuvia kasvoja Yle TV1:ssä 17. marraskuuta lähtien.
Dokumenttisarjassa tutustutaan saaristolaisuuteen Itäisellä Suomenlahdella, Helsingin edustalla, Saaristomerellä, Merenkurkussa ja sisävesillä Saimaan ja Pielisen saaristossa.
Saario murskaa ennakkoluulojani puhelimessa. Olen liittänyt saaristot mereen, mutta Suomessa on kuulemma enemmän saaria sisävesillä kuin merellä.
Yhteensä Suomessa on 180 000 saarta. Suomella onkin ohjaajan mukaan poikkeuksellisen suuri vastuu saaristolaiskulttuurin ja -luonnon säilymisestä.
Se ei ole vain Suomen omaa, vaan myös osa maailman kulttuuriperintöä.
Elinkeinojen muutos voi Saarion mukaan olla nopeampaa kuin koskaan ennen. ”Talvisin saaristossa taitaa olla vähemmän ihmisiä kuin koskaan ja kesäisin enemmän kuin koskaan.”
Sarjassa käydään muun muassa Pielisellä Paalasmaan saariston viimeisellä maatilalla. Aiemmin tiloja on ollut 60–70.
Maanviljelijöiden tilalle ovat tulleet kesäasukkaat.
Matkailu on saaristolle tärkeä asia. Perinteiset kalastus, veneenteko ja maatalous ovat vähentyneet.
Kalastus on ollut etenkin ikääntyneille saaristolaisille keskeinen osa identiteettiä.
Eva Lettinen haastatteli Turun yliopistoon vuonna 2004 tekemässään väitöskirjassa Kustavin saaristokunnan kylissä asuvia ihmisiä. Heille silakalla on iso symbolinen merkitys.
Saaristolaiset esimerkiksi arvostavat silakkaa ruokakalana yli muiden.
Monet tutkimukseen haastatelluista saaristolaisista eivät pidä vankeudessa elänyttä kirjolohta kalana lainkaan.
Nykyinen kalastus ei voi korvata mennyttä identiteettitasolla. ”On aivan eri asia pyytää kalaa, josta saa hyvän hinnan ja jota kaikki haluavat, kuin pyytää sitä nöyryyttävään pilkkahintaan turkistarhoille rehuksi”, Lettinen tiivistää.
Viime vuosisadalla maanomistus alkoi Lettisen tutkimuksen mukaan jakaa saaristolaisia. Kesämökkikauppa toi saaristoon kylän sisäisen riitelyn ja kateuden.
Filosofi, yhteiskunnallinen ajattelija Georg Henrik von Wright on todennut modernin ihmiskunnan vitsauksiksi autoilun ja matkailun. Nämä ovat hänen mukaansa suurimmat paikalliskulttuureja tuhoavat ilmiöt tämän ajan länsimaissa.
Mökkeily, matkailu, autoilu. Näitähän me sisämaan ihmiset saaristossa teemme.
Saarion mukaan saaristolaisidentiteetti muuttuu väistämättä, jos palvelut kuolevat. Saaristossa on jäljellä enää kymmenkunta koulua.
”Valtio on toiminut itsesäätämänsä lain henkeä vastoin. Viime aikoina on lakkautettu kaikenlaisia viranomaistoimintoja saaristoissa”, Saario toteaa.
Saarion mukaan suomalainen saaristolainen on sitkeä selviytyjä, joka elää tavallista haasteellisemmissa oloissa.
Sarjassa nähdään mies, joka kertoi tehneensä itselleen hampaan juurihoidon tavallisella porakoneella, kun ei päässyt lääkäriin. Hyvin meni, lääkäri totesi jälkeen päin.
paula.liesmaki@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
