Työterveyslaitos: Matalatuloiset naiset käyttävät enemmän mielialalääkkeitä kuin korkeatuloiset

Työterveyslaitoksen mukaan väestötasolla on havaittu jo aiemmin näyttöä siitä, että kuntoutuspsykoterapia on yhteydessä mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden vähenemiseen. 

Työssä käyvät matalatuloiset naiset käyttävät hieman enemmän mielialalääkkeitä kuin korkeatuloiset, selviää Työterveyslaitoksen tuoreesta tutkimuksesta.

Korkeatuloiset naiset käyvät puolestaan todennäköisemmin kuntoutuspsykoterapiassa kuin matalatuloiset. Tutkimus ei havainnut vastaavaa eroa miehillä.

2010-luvun alussa korkeatuloisemmat käyttivät Suomessa yleisemmin mielialalääkitystä, mutta vuonna 2019 mielialalääkitys oli hoitomuotona yleisempi matalatuloisemmilla.

”Psykoterapia ja lääkitys ovat kustannuksiltaan eri tasoa: vuoden lääkkeet voi saada yhden tai kahden psykoterapiakäynnin hinnalla. Tulos herättää kysymyksen siitä, millaisen avun piiriin kenelläkin on omien oireidensa kanssa mahdollista hakeutua”, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sanna Selinheimo tiedotteessa.

Lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian tarkoituksena on tukea työ- tai opiskelukykyä ja ennaltaehkäistä mielenterveysperusteista työkyvyttömyyttä. Sen käyttö on moninkertaistunut 2010-luvulla.

Työterveyslaitoksen mukaan väestötasolla on havaittu jo aiemmin näyttöä siitä, että kuntoutuspsykoterapia on yhteydessä mielenterveysperustaisen työkyvyttömyyden vähenemiseen.

Rekisteritutkimuksessa seurattiin masennukseen tai ahdistukseen liittyvän työkyvyttömyyden kehitystä viiden vuoden ajan. Psykoterapian vaikutukset työkyvyttömyyteen vaihtelivat.

Suurella osalla kuntoutuspsykoterapian aloittaneista ei ollut Kelan sairauspäivärahaan oikeuttamaa työkyvyttömyyttä ennen psykoterapiaa, ja tilanne pysyi samana terapian aikana.

Noin 10 prosentilla nähtiin psykoterapian aloituksen jälkeen selkeää työkyvyttömyyden vähenemistä. Alle 10 prosentilla työkyvyttömyys oli korkealla tasolla ennen psykoterapian aloittamista, eikä psykoterapian aloittaminen parantanut tilannetta.

Pitkäkestoiseen työkyvyttömyyden ryhmään kuulumisen todennäköisyyttä kasvattivat muun muassa korkeampi ikä, naissukupuoli, suorittavan työn tekeminen tai asuminen Itä- tai Pohjois-Suomessa.

Työterveyslaitoksen mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että psykoterapian hyödyt eivät toteudu samalla tavalla erilaisissa ammattiasemissa ja alueilla.

”Silloin kun mielenterveyshaaste vaikuttaa työssä pärjäämiseen, työpaikalla tarvitaan joustoja. Ovatko tällaiset työkykyä tukevat ratkaisut yhdenvertaisesti mahdollisia kaikissa töissä? Joissain tilanteissa myös kuntoutuspsykoterapian sopivuutta hoitomuotona voisi olla syytä uudelleen arvioida”, Selinheimo sanoo tiedotteessa.

Selinheimon mukaan myös etäisyydet voivat vaikeuttaa kuntoutuspsykoterapian onnistumista harvaan asutuilla alueilla.

Tutkimuksen kohteina oli 3 605 vuosina 2011–2014 kuntoutuspsykoterapian aloittanutta työssä käyvää, joita seurattiin vuosi ennen terapian alkua ja neljä vuotta aloittamisen jälkeen. Tuloluokkia käsitelleessä vertailussa seurattiin yhteensä 736 613 työssä käyvän kuntoutuspsykoterapian ja mielialalääkkeiden käyttöä vuosina 2011–2019.