Kestäviä työpaikkoja maaseudulle
Biokaasulaitokset ratkaisisivat monta suurta ongelmaa, Marjatta Näätänen kirjoittaa. Ravinteita ei joutuisi hukkaan ja vedet pysyivät puhtaina. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoJuomakelpoinen vesi on käymässä riittämättömäksi maapallolla, mutta suomalaiset sotkevat edelleen surutta puhtaan veden lannoitteeksi kelpaavaan aineeseen ja huuhtelevat sekoituksen lopuksi vesistöihin. Tämä on turhaa tuhlausta.
Tilanteen voisi kääntää hyödyksi ottamalla käyttöön lähitulevaisuusnäkökulman ja suomalaisten ongelmanratkaisutaidon, joka Pisa-tutkimuksen mukaan on maailman huippua. Tiedetään, että Maan fosforivarat loppuvat noin 50 vuodessa. Tämä tarkoittaa, että lannoitteesta tulee pula samanaikaisesti, kun väestö ja ruuantarve kasvavat.
Nykytilanne on siis päässyt sikäli järjettömäksi, että lannoitetaan vesistöjä – mikään puhdistuslaitoshan ei kerää typpeä ja fosforia kokonaan pois samalla, kun näitä aineita ei kohta enää riitä pelloille.
Sen sijaan, että lanta- ja lietevedet mielletään ympäristöongelmaksi, niiden asema tulisi muuttaa arvokkaaksi lannoitteen lähteeksi. Paljon kritiikkiä saanutta pienpuhdistamoilla järjestettyä hajautettua lieteveden käsittelyä suurine kustannuksineen ei silloin lainkaan tarvita.
Jätevesille olisi uusia ratkaisuja: pienet taloudet selviävät kuten ennenkin kuivakäymälöillä ja kompostoinnilla, josta saadaan maanparannusainetta. Vettä käyttävissä systeemeissä voisi siirtyä laivoista ja lentokoneista tuttuun alipainevessan käyttöön. Näin säästyy puhdasta vettä ja lietevesiä tulee paljon vähemmän.
Jäteautot kävisivät hakemassa haja-asutusalueen lietteen ja veisivät sen biokaasulaitokseen, joita jokaisessa kunnassa olisi. Siellä käsiteltäisiin paikalliset sekä haja-asutuksen että kunnan taajamissa keskitetysti syntyvät biohajoavat maatila- ja muut jätteet.
Polttoaineeksi sopii mikä tahansa eloperäinen jäte maataloudesta, asutuksesta ja mahdollisesta teollisuudesta. Puuta käytettäisiin vain reaktorin lämmittämiseen, joten ratkaisun pitäisi sopia myös metsäteollisuudelle.
Raha, joka nyt käytetään pienpuhdistamoihin, suurten putkistojen rakentamiseen ja jätteiden pumppaamiseen pitkien matkojen päähän, käytettäisiin biokaasulaitosten rakentamiseen. Näin maaseudulle tulisi pysyvää työtä, sähköä, lämpöä, liikenne- ja työkonepolttoainetta ja lannoitetta.
Vesistöjen rehevöityminen päättyisi. Maaseudusta tulisi tutkimusten mukaan energiayliomavarainen, mikä lisäisi saman tien huomattavasti myös maan huoltovarmuutta. Erot nykyiseen puhdistamosysteemiin verrattuna olisivat kustannusten, työn ja kemikaalien käytön väheneminen edellä mainittujen etujen lisäksi.
Teknologia on valmis, esimerkiksi Saksassa on noin 8 000 biokaasulaitosta toiminnassa, Ruotsin kuntien biokaasuinnosta voi lukea niiden verkkosivuilta.
Hollanti käyttää biokaasulaitoksia sikaloiden lannan hyödyntämiseksi energiantuotantoon. Suomeksi on kuntapäättäjille tarjolla tietoa biokaasuyhdistyksen sivuilla, biokaasulaitoksia on täällä toiminnassa vasta vain muutama.
Biokaasulaitokset ratkaisisivat monta suurta ongelmaa. Ne olisivat Suomessa suuri askel kohti luonnon omista kiertokuluista oppia ottavaa toimintaa, kohti myös pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Miksi niitä ei otettaisi käyttöön mahdollisimman ripeästi nyt? Tämä olisi kestävää työllistämistä.
Marjatta Näätänen
matematiikan dosentti
Helsinki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
