”Maaseutu joutui ideologisen hyökkäyksen kohteeksi”
Maaseudulla asuva autoilevalapsiperhe tuntee kehysriihen päätökset kukkarossaan. Puolestaan hyvätuloinen kaupunkilaissinkku tuskin huomaa säästöjen vaikutuksia, pohtii Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila.
Marttilan mielestä hallitus toimi oikein, kun se päätti näinkin kattavista sopeutustoimista. Helpot päätökset oli tehty jo aiemmin, hän muistuttaa.
Riihen leikkaukset sekä verojen ja maksujen korotukset heikentävät maaseutuelinkeinojen kannattavuutta.
”Pohdittavaksi jää, ovatko kehysriihen päätökset oikeudenmukaisia ja reiluja. Äänestäjät loppupelissä päättävät”, hän sanoo.
Hallituksen ”keskittämisen ideologia” näkyy Marttilan mielestä kehyspäätöksessä.
”Maaseutu on ideologisen hyökkäyksen kohteena.”
Maaseutupolitiikka ei ole ollut Marttilan mielestä hallituksella hallussa. Keskittämisellä haetaan talouskasvua ja suojellaan ympäristöä, hän sanoo.
”Nyt luodaan painetta siihen, että pitäisi muuttaa radan varteen asumaan. Pikemminkin pitäisi kannustaa hajautettuihin järjestelmiin, sillä ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus asua muuallakin kuin radan varrella.”
Päätökset kohdistavat etenkin maaseudulla asuviin perheisiin, jotka joutuvat käyttämään paljon autoa työmatkoihin ja päivittäisten asioiden hoitoon.
”Jos maatalousyrittäjän puoliso käy vielä kaukana palkkatyössä, monet leikkaukset tuntuvat, vielä kun työmatkakustannusten omavastuuosuutta kasvatetaan 750 euroon”, Marttila sanoo.
Marttilan mielestä hallitus toimii vääriin, kun se kiristää niin sanottuja kateusveroja.
Perintö- ja pääomaverotuksen kiristäminen taustalla vaikuttavat ideologiset näkemykset, mutta hallituksen ei pitäisi iskeä ”typeriin kohteisiin”, sanoo Marttila.
”Suomi on erikoinen maa verrattuna Ruotsiin. Siellä kyetään tekemään koviakin ratkaisuja, jotka tuottavat työpaikkoja.”
Marttilan mielestä pääomaveron kiristys on taas kova isku maa- ja metsätaloustuottajille.
”Osakeyhtiöiden suosio kasvaa entisestään veropäätöksen vuoksi,” hän ennakoi.
Hallitus tekee Marttilan mielestä selkeän virheen, jos nykytilanteessa yritystoimintaa verotetaan entisestään lisää. Päätös vie tuhansia työpaikkoja.
Veropäätöksellä voi olla myös vaikutuksia puumarkkinoiden toimintaan.
”On varmaa, että metsänomistajat pyrkivät viemään veronkorotukset suoraan puun hintaan,” hän sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan leikkauskohteet ovat vielä määrittelemättä. Ministeriön tehtävänä on säästää 21 miljoonaa euroa.
Marttila muistuttaa, että viljelijätuista on jo edellisten päätösten myötä tehty isot leikkaukset, kun maatalouden seuraavaa ohjelmakautta on valmistelu.
”Maataloustukia ei pidä sorkkia enää uusilla leikkauksilla. Emme hyväksy niitä missään nimessä.”
Haittaverojen, kuten sähkön ja polttoaineverojen korotukset lisäävät entisestään maatalouden kustannuksia.
”Maatalouden kannattavuus ei kestä, jos yrittäjät asetetaan eriarvoiseen asemaan.”
Marttilan mielestä valmisteverojen kiristyksiä pitää vielä pohtia jatkovalmistelussa.
”Niitä ei pitäisi kohdistaa tuotannolliseen toimintaan.”
Marttila kiittelee, että turpeelle ja metsäenergialle suunnitellut heikennykset peruttiin.
”Nykytilanne ei tosin muutu. Parempaan suuntaan ei enää mennä tänä vuonna. Kivihiilen voittokulku jatkuu edelleen ja nyt jäätiin puolitiehen. Turvevero pitäisi palauttaa 2012 tasolle.”
JANNE IMPIÖ
MMM:n eli maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta leikataan
21 miljoonaa euroa.
Lomituksesta leikataan
5 miljoonaa euroa.
Pääomatulojen ylempi verokanta nousee 33 prosenttiin. Ylemmän verokannan
tuloraja laskee 30 000 euroon.
Perintö- ja lahjaverotusta
kiristetään korottamalla
asteikkojen kaikkia
rajaveroprosentteja
yhden prosenttiyksikön.
Sähköveroja korotetaan
120 miljoonaa euroa, josta maatalouden osuus
on 3–4 miljoonaa euroa.
Hiilidioksidiveroa korotetaan 90 miljoonaa euroa.
Maatalouden osuus
on 7 miljoonaa euroa.
Kuntien keräämiä
elintarvikevalvontamaksuja korotetaan 10 miljoonaa
euroa. Maksut kohdistuvat paljolti pieniin ja keskisuuriin elintarvikeyrityksiin.
Autoilijan kustannukset
kasvavat 250–400 euroa
vuodessa.
Liikenteen polttonesteiden vero nousee 42 miljoonaa
euroa. Diesel- ja bensiinilitraa kohden korotus on
noin 1–2 senttiä.
Ajoneuvovero nousee
noin 20 prosentilla.
Lähteet: Autoliitto, MMM, MTK
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
