Kasvisruokavalio voi lisätä raskasmetallien saantia – kahvi, tee ja mehut ovat suurehkoja lyijyn, arseenin ja alumiinin lähteitä

Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaiset saavat ruuasta suhteellisen vähän raskasmetalleja.

Erikoistutkija Johanna Suomi Ruokavirastosta kertoo, että hedelmällisessä iässä olevat naiset näyttäisivät altistuvan eniten tietyille raskasmetalleille, kuten nikkelille ja kadmiumille, jotka saattaa harvoissa tapauksissa heikentää luustoa.

Naisten altistuksen arvioidaan johtuvan keskimäärin miehiä kevyemmän painon ohella ruokavaliosta, jossa lihansyönti on vähentynyt ja kasvisten, viljojen, hedelmien, pähkinöiden, palkokasvien sekä öljykasvien lisääntynyt.

"Joidenkin raskasmetallien osalta altistus voi kasvaa kasviperäisen ruokavalion suosimisen myötä", Suomi arvelee.

Toisaalta lihansyönnin vähentäminen ja kuidunsaannin lisääntyminen voivat edistää terveyttä ja pienentää suomalaisten tautitaakkaa. Suomen mielestä asiasta voisi tehdä riski-hyöty -analyysin.

Lisäksi kasvikuntaan lukeutuvien elintarvikkeiden laadunvalvonnan tehostaminen, raja-arvojen kiristäminen ja lihankorvikkeiden vierasainepitoisuuksien tutkiminen olisivat paikallaan.

Myös tiettyjen järvien kalojen raskasmetallipitoisuudet olisi syytä mitata.

Ruokavirastossa on tutkittu suomalaisten aikuisten altistumista raskasmetalleille elintarvikkeiden ja juomaveden kautta. Mitattuja raskasmetalleja ovat kadmium, lyijy, elohopea, epäorgaaninen arseeni, epäorgaaninen elohopea ja metyylielohopea, nikkeli sekä alumiini.

Raskasmetalleja päätyy elintarvikkeisiin ympäristöstä, maaperästä, teollisuudesta, lannoitteista, kasvinsuojeluaineista, pakkauksista ja ruuanvalmistusvälineistä sekä astioista.

Monien raskasmetallien saannille on asetettu EU:ssa raja-arvot. Altistuminen niille voi nakertaa terveyttä monin tavoin. Aineesta riippuen raskasmetallit ärsyttävät ihoa, laskevat hedelmällisyyttä, nostavat verenpainetta, heikentävät luustoa sekä vaikuttavat aivoihin.

Arseenille altistumisesta arvioidaan aiheutuvan matala syöpäriski. Suomen mukaan se tarkoittaa enintään yhtä syöpätapausta sataatuhatta asukasta kohden.

Raja-arvot ovat tiukimmat lastenruuissa ja löysimmät ravintolisissä. EU:ssa työstetään raja-arvojen kiristämistä monen raskasmetallin osalta. Uutuutena ovat tulossa raja-arvot mausteille ja suolalle.

Jostain syystä nikkelille ja alumiinille ei ole vielä määritelty enimmäismääriä elintarvikkeissa. Alumiinille tosin on rajattu enimmäismäärä lisäaineena. Lisäksi Suomessa nikkelille on laadittu siirtymäraja-arvo.

Esimerkiksi kadmiumia on suomalaisissa viljoissa keskimääräistä vähemmän, koska sen määrää lannoitteissa rajoitetaan kansallisesti. Elohopean määrää puolestaan säädellään kasvinsuojeluaineiden lainsäädännössä.

Suomalaisten altistuminen raskasmetalleille on suhteellisen pientä ja alittaa EU-maiden keskitason muiden kuin lyijyn osalta. Talousvedessämme on lyijyä vähemmän kuin eurooppalaisessa talousvedessä. Bensiinin lyijykielto on osaltaan vähentänyt lyijyaltistusta.

Suomen mukaan lyijyn päälähteissä korostuvat hieman kahvi, tee, virvoitusjuomat ja viljat. Paljon riistaa syövät voivat altistua lyijylle, jos he syövät lihaa lyijyammusten ympäriltä. Lyijy voi muun muassa aiheuttaa keskushermostovaurion sikiöille ja laskea lapsen älykkyyttä.

Elohopean riskiraja ylittyy vain runsaalla prosentilla väestöstä. Nikkelin osalta suomalaisten altistustilanne on hyvä ja hallinnassa.

Ympäristöstä ruokaan siirtyvän alumiinin siedettävä viikkosaanti ei ylity millään ikäryhmällä. Alumiinialtistuksessa kontaktimateriaalit, kuten keittiövälineet, voivat olla korostuneessa roolissa. Alumiinisuoloja saa poikkeuksellisesti käyttää joissakin elintarvikkeissa, esimerkiksi prinsessakakun tyyppisissä leivonnaisissa.

Raskasmetalleja saadaan ruuista, joita syödään paljon ja usein, vaikka ne sisältäisivätkin suhteellisen vähän raskasmetalleja. Siksi monipuolinen ruokavalio pienentää altistumisriskiä. Esimerkiksi aterian lisukkeena kannattaa vaihdella perunaa, eri viljoista tehtyä pastaa, riisiä, ohraa ja kauraa.

Ruokavalio, joka sisältää paljon erityisvalmisteita, kuten laihdutus- ja yrttivalmisteita sekä ravintolisiä, voi lisätä raskasmetallialtistusta.

Alkoholittomat juomat kuten kahvi, tee ja kasvisjuomat ovat suurehkoja lyijyn, epäorgaanisen arseenin ja alumiinin lähteitä. Arseenin lähteenä voi korostua myös riisi ja paikoin kaivovesi.

Elohopean saantia voi rajoittaa syömällä vain 1–2 kertaa kuussa yli 17 sentin pituisia silakoita, haukia ja Itämeren lohta ja taimenta. Suositus on tehty lapsille ja hedelmällisessä iässä oleville.

Yli yksivuotiaiden hirvien sisäelimiä ei pitäisi syödä kadmiumriskin takia.

Öljykasvit keräävät maaperästä nikkeliä ja kadmiumia. Siksi suositellaan, että öljykasvin siemeniä syötäisiin enintään kaksi ruokalusikallista päivässä siemenlajia vaihdellen. Raskauden ja imetyksen aikana niitä ei tulisi lisätä ruokiin lainkaan.

Riisijuomia ei suositella pienille lapsille korkean arseenipitoisuuden vuoksi. Sama pätee merilevävalmisteisiin usean raskasmetallin osalta.

Ruokavirasto valvoo elintarvikkeiden raskasmetallipitoisuuksia muun muassa pistokokein. Ylitarkastaja Laura Pokin mukaan viime vuonna analysoitiin 38 elintarviketta, muun muassa pinaattia, salaattia, kaalia, ohraa, vehnää, mansikoita ja ruokaöljyjä. Niistä kaikki saivat puhtaat paperit.

Tulli puolestaan analysoi raskasmetalleja 68 tuontielintarvikkeesta. Joukossa oli ravintolisiä, yrttejä sekä lastenruokia. Raja-arvot eivät ylittyneet yhdessäkään.