Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Lääkejäämistä muodostuvat "kemikaalicocktailit" puhuttavat – kulkeutuvat lopulta ihmisen elimistöön ruuan tai veden mukana

    Ravintoketjuun päätyy vedenpuhdistamoista huolimatta lääkkeiden jäämiä. Vaikutuksia vasta arvaillaan.
    Vessanpönttö ei ole lääkkeiden hävityskanava.
    Vessanpönttö ei ole lääkkeiden hävityskanava. Kuva: Jenna Jalkanen

    Vedenpuhdistamoiden nykytekniikka ei pysty poistamaan kaikkia kemikaaleja ja lääkejäämiä jätevedestä, jolloin ylijäämä valuu suoraan vesistöihin, ilmenee tuoreista tutkimuksista.

    Veden klooraus ja uv-desinfiointi taistelevat hyvin tauteja aiheuttavia mikrobeja vastaan, mutta kemialliset haitta-aineet ovat ongelmallisempia.

    Suomen Akatemia tutki taudinaiheuttajamikrobien ja kemikaalien esiintyvyyttä, säilyvyyttä ja kulkeutumista Kokemäenjoen vesistössä.

    Tutkimuksessa haitta-aineita löytyi aina tekopohjavedestä saakka.

    "Havainto herättää kysymyksiä kemiallisten haitta-aineiden aiheuttamista terveysriskeistä. Riskinarvioinnin perusteella yksikään yksittäinen kemiallinen haitta-aine ei kuitenkaan ylittänyt terveysperusteisen päivittäisen sallitun annoksen rajaa", sanoo tutkija Päivi Meriläinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

    Tutkitusta jokivesistöstä mitatut kemialliset haitta-aineet ovat peräisin ihmisten toiminnasta. Tällaisia aineita ovat lääkeaineet, makeutusaineet ja esimerkiksi erilaiset tekstiilien käsittelyaineet.

    Suomenlahdelta löytyvistä tuhansista kemikaaleista monet ovat peräisin arkisista esineistä kuten pesu- ja puhdistusaineista, elektroniikasta ja tekstiileistä.

    Kotitalouksien lääkeainepäästöt aiheutuvat muun muassa elimistöstä erittyvistä lääkeaineista sekä väärin hävitetystä lääkejätteestä.

    Esimerkiksi ehkäisypillereiden estrogeeni päätyy jätevedenpuhdistamoilta vesiin.

    Puhdistamolla lääkeaineet pidättyvät lietteeseen, muuntuvat tai läpäisevät puhdistusprosessin päätyen vesistöihin.

    Tilanne on ongelmallinen, sillä puhdistetusta vedestä saatetaan tehdä juomavettä ja syntyvä liete voi päätyä maanparannusaineeksi.

    Suomalaiset popsivat vuosittain 120 000 kiloa ibuprofeenia, josta jätevedenpuhdistamolle arvioidaan päätyvän vuosittain sellaisenaan 8 000 kiloa.

    Suomen Ympäristökeskus Syken arvioiden mukaan vuosittain vesistöihin päätyy ibuprofeiinia 130 kiloa, geelimuotoista tulehduskipulääkettä diklofenaakkia 845 kiloa, parasetamolia 630 kiloa ja epilepsiaan käytettyä karbamatsepiinia 190 kiloa.

    Lääkejäämillä voi olla jo hyvin pienillä pitoisuuksilla vaikutuksia vesieliöiden käyttäytymiseen, ja ne voivat aiheuttaa eliöissä hormonaalisia muutoksia.

    "Jätevesissä ja vesistöissä lääkeaineet eivät esiinny yksittäisinä yhdisteinä vaan monimuotoisen kemikaalicocktailin osina. Koska ympäristössä esiintyvät lääkeainecocktailit sisältävät rakenteeltaan ja toimintamekanismeiltaan hyvin erilaisia yhdisteitä, voidaan näiden sekoitusten yhteisvaikutuksia vasta vain arvailla", Syken tutkija Lauri Äystö painottaa.

    Suomen Akatemian mukaan haitta-aineiden aiheuttamien riskien vuoksi olisi syytä harkita puhdistukseen uusia investointeja, jotka voivat ehkäistä vesistöjen pilaantumista.

    Esimerkiksi Mikkeliin rakennetaan parhaillaan uutta jätevedenpuhdistamoa, joka on valmistuessaan maailman moderneimpia jätevedenkäsittelylaitoksia.

    Mikkelissä hyödynnetään ensimmäisenä Suomessa jätevesien puhdistuksessa kalvobioreaktori- eli MBR-tekniikkaa, jossa puhdas vesi erotetaan tehokkaan biologis-kemiallisen käsittelyn jälkeen erittäin pienihuokoisen kalvon läpi.

    Kalvobioreaktori yhdistää aktiiviliete- ja kalvosuodatusprosessit. Kalvotekniikalla saavutetaan perinteisiä menetelmiä parempi puhdistustulos.

    Puhdistamon kalvoyksiköt suodattavat ilmastusaltaan yhteydessä jätevedestä pois kaiken kiintoaineen, lähes kaikki mikrobit, mikromuovit ja sekä merkittävän osan lääkejäämistä.

    Puhdistamohankkeen mukaan prosessi vaatii tavallista vähemmän tilaa, minkä vuoksi myös investointikustannukset ovat pienemmät ja rakennusaika lyhyempi.

    Ratkaisuna voisi olla myös lääkejäämien talteenotto jo ennen niiden päätymistä viemäriverkostoon.

    Sveitsissä ja Tanskassa käytännön toimiin on jo tartuttu.

    Tanskassa hoitolaitokset nähdään nykyään pistemäisinä päästölähteinä kuten esimerkiksi teollisuuslaitokset.

    Yleiseen viemäriverkostoon johdettavalle jätevedelle Tanska asettanee laatuvaatimuksia ja useille lääkeaineille raja-arvoja.

    Sveitsi puolestaan velvoittaa uudistamaan jäteveden puhdistuksen niin, että vuoteen 2035 mennessä yli 95 prosenttia jätevesistä puhdistetaan vähintään 80 prosenttisesti monista haitta-aineista.

    Syke, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Helsingin yliopisto selvittävät, voitaisiinko lääkejäämiä puhdistaa kustannustehokkaasti jo ennen niiden päätymistä puhdistamolle.

    Epic-hankkeen selvityksessä puhdistustekniikoita tarkastellaan päästölähteiden syntysijoilla kuten sairaaloissa tai hoitolaitoksissa.

    "Jätevedenpuhdistus on ydinjuttu, mutta ongelma ei ratkea pelkästään sillä. Etsimme kustannustehokkaita menetelmiä juuri sairaaloista, missä lääkepitoisuudet ovat korkeampia, jätevesimäärät pienempiä ja puhdistus mahdollisesti kustannustehokkaampaa kuin kunnallisella jätevedenpuhdistamolla", Syken vanhempi suunnittelija Jukka Mehtonen selittää.

    Epic-hankkeessa pyritään lisäämään kuluttajien ja lääkealan sekä terveydenhuollon ammattilaisten tietoutta lääkeaineisiin liittyvistä ympäristöriskeistä ja siitä, miten lääkeaineiden ympäristökuormaa voidaan vähentää niin yksittäisen kuluttajan tasolla kuin lääkkeen määräämis-, hinnoittelu- ja korvauskäytäntöjen avulla.

    Mehtonen kertoo myös, miten lääkkeiden määräyksestä voitaisiin hakea mallia Ruotsista, jossa lääkäreitä on kehotettu suosittelemaan ympäristöä vähemmän kuormittavia lääkkeitä, silloin kun se on mahdollista.

    "Valtion taholta ongelmaa voitaisiin purkaa esimerkiksi ympäristöluokittelun käyttöönotolla, jossa tieto lääkkeen ympäristöystävällisyydestä olisi valmiiksi pureskeltuna lääkäriä ja farmaseuttia varten."

    "Lääkärillä olisi siten mahdollisuus tietyissä tapauksissa suositella pienemmän ympäristöriskin omaavaa lääkettä potilaalle kuitenkin varmistaen, ettei potilasturvallisuus missään tapauksessa vaarannu", Mehtonen tarkentaa.

    Epic-hankkeessa on mukana useita ympäristöalan ja terveydenhoitoalan toimijoita. Se jatkuu vuoteen 2019 asti.

    "Vuoden päästä tiedämme jo tarkemmin aiheesta."