Ruokaveron nosto palautettiin keskusteluun
Europarlamentaarikko Carl Haglund (r.) arvioi Hufvudstadsbladetin (9.3.) kolumnissaan, että ruuan arvonlisävero nousee ensi vuonna takaisin aiemmalle tasolleen valtion säästötoimien seurauksena.
”Haglundin yksityisajattelua”, kommentoi ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander Haglundin ennakointia.
Haglundin aavistus tulevista päätöksistä ennakoi kehysneuvotteluista riitaisia, mikäli pöydälle tuodaan edellisten hallitusten kiistakysymyksiä.
Idea ei ole lähtöisin RKP:n eduskuntaryhmästä. Nylander sanoo, että RKP:lle ruuan ja lääkkeiden arvolisäveron kiristys ovat viimeisimpiä toimia valtiontalouden tervehdyttämisessä.
”Jo viime eduskuntavaalien aikana kantamme oli, että jos arvonlisäveroa kiristetään, elintarvikkeet ja lääkkeet on jätettävä veronkiristysten ulkopuolelle.”
Maaliskuun 22. päivänä alkavissa kehysneuvotteluissa puolue on valmis tukemaan sosiaalisesti oikeudenmukaisia veroratkaisuja.
RKP ei aio esittää tai hyväksyä kiristyksiä ruuasta perittävään arvonlisäveroon.
”Ruokaveron kiristys kohdistuisi etenkin pientuloisiin”, Nylander perustelee.
Nylanderin mukaan RKP on kehysriihessä valmis neuvottelemaan yleisen arvonlisäverokannan sekä tuloverotuksen kiristyksistä.
”Olisi vastuutonta jättää suuret tulonlähteet keskustelujen ulkopuolelle. Meillä on valmius neuvotella kokoomuksen kynnyskysymyksestä, tuloverotuksesta.”
Mikäli Haglundin kolumnipohdinta pitää paikkansa, nousisi ruokavero 13:sta 17:ään prosenttiin.
Haglundin mukaan suomalaiset maksavat ”mukavista bonus- ja pluspistejärjestelmistä huolimatta” ruuasta enemmän kuin useimmat muut EU-kansalaiset.
”Kun ruuan arvonlisävero ensi vuonna nousee takaisin aiemmalle tasolleen valtion säästötoimien seurauksena, on todennäköistä että ruuan hinta nousee EU-alueen korkeimmalle tasolle”, Haglund ennustaa.
Haglund kirjoittaa myös, että viljelijöiden toimeentulo on tänä päivänä täysin riippuvainen Brysselin päätöksistä.
”Palkansaajien tulokehitys on ollut viime vuosina myönteinen, kun taas viljelijöiden reaalitulot tuet mukaan lukien ovat laskeneet.”
Kokonaisruokalasku on 14 miljardia euroa. Vain kymmenen prosenttia siitä jää viljelijöille, koska kauppa ja välikädet vievät suurimman osan, Haglund toteaa.
Hallitus ei ole kertonut virallisesti, että se suunnittelisi puuttumista ruuan verotukseen.
Keskusta kirjasi 2007 eduskuntavaaliohjelmaan tavoitteen ruuan alv:n laskemisesta. Vaalien jälkeen keskusta toteutti vaalitavoitteensa.
Matti Vanhasen II hallituksen päätöksellä ruokavero putosi 12 prosenttiin lokakuussa 2009.
Mari Kiviniemen hallituksen aikana puolestaan ruokavero kiristyi prosenttiyksiköllä heinäkuussa 2010.
Kehysriihessä puidaan useita verokysymyksiä. Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen ohjelmaan kirjattiin, ettei vaalikaudella nosteta yleistä arvonlisäveroa.
Valtion taloustilanteen vuoksi kirjausta on jouduttu arvioimaan uudellen.
Etenkin kokoomuksen piirissä alv-vaateita on esitetty useasti viime viikkojen aikana. Puolue haluaisi nostaa alv-kiristykset ainakin pöydälle pohdittavaksi.
Toinen päähallituspuolue SDP ei niele ajatusta. Se vastustaa tiukasti hallitusohjelmaan puuttumista.
SDP:ssä on ihmetelty, miksi valtion menohuolien lääkkeeksi tarjotaan arvonlisäveron kiristystä.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backmanin (sd.) totesi MT:n haastattelussa (20.2.), ettei demarien alv-kanta ei ole muuttunut miksikään.
”En usko, että minkään puolueen lähtökohdat ovat muuttuneet hallitusneuvotteluista.”
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
