Lähi-Tapiola ja OP Vakuutus vakuuttavat kadon varalta
Lähi-Tapiola ja OP Vakuutus tuovat markkinoille satovahinkovakuutuksen. MT:n haastattelukierros keskeisille maatilavakuuttajille osoitti, että vakuutusyhtiöt If ja Pohjantähti odottavat, millaisia kannusteita hallitus lupaa uusille vakuutustuotteille.
Valtio korvaa vielä tänä vuonna poikkeuksellisten säiden aiheuttamia vahinkoja. Korvausjärjestelmä muuttuu, koska EU-komissio haluaa markkinaehtoisen vakuutuksen. Suomi on saanut monta jatkoaikaa, mutta vuodenvaihteen jälkeen ei enää jousteta.
OP Vakuutuksessa tehtiin oma satovahinkovakuutus. Yritys perehtyi ulkomaisiin vakuutuksiin, mutta oikeanlaista mallia sieltä ei löytynyt meille monistettavaksi.
”Satovahinkovakuutus tulee tarjolle ensi kasvukaudeksi”, vakuutuspäällikkö Teppo Raininko OP Vakuutuksesta lupaa.
Raininko ei kilpailusyistä paljasta satovahinkovakuutuksen sisältöä, ehtoja eikä hintoja.
Lähi-Tapiolakaan ei kerro tarkasti uudesta vakuutustuotteestaan.
”Tuomme alkuvuonna oman satovahinkovakuutuksemme”, Lähi-Tapiolan liiketoimintapäällikkö Juha Helander sanoo.
Viljelijän pitää ottaa satovahinkovakuutus Lähi-Tapiolasta erikseen. Se sisällytetään osaksi yhtiön päävakuutuksen Kantrin turvaa.
Satovahinkovakuutus korvaa Helanderin mukaan suppeammin kuin valtion korvausjärjestelmä.
”Valtion korvausjärjestelmä on varsin kattava”, lakimies Outi Aalto Finanssialan keskusliitosta kehuu.
Vakuutusyhtiö Ifissä ei ole päätetty, tarjoaako yritys satovahinkovakuutusta. Kieltävääkään päätöstä pohjoismainen vakuuttaja ei ole tehnyt.
Kiinteistövakuuttamisen asiantuntija Anssi Varpe uskoo, että Ifissä muokattaisiin yhteispohjoismainen satovahinkovakuutus. Markkina laajenisi.
”Ifillä on pieni markkinaosuus maatiloista.”
Kaksi tai kolme vakuutusyhtiötä aikaansaisi Varpen mielestä aitoa kilpailua satovahinkovakuutuksiin. Valtiovallalta odotetaan apua, jolla uudelle vakuutukselle luotaisiin markkinoita.
Myös Pohjantähti Vakuutusyhtiö harkitsee vielä vakuutuksen tuomista markkinoille.
”Seuraamme samalla valtion päätöstä mahdollisesta verovapaudesta”, tuotepäällikkö Petri Parviainen Pohjantähdestä sanoo.
Finanssialan keskusliitto FK haluaa vakuutusmaksuveron pois satovahinkovakuutuksilta sekä niin sanotuilta kasvintuhoojavakuutuksilta. Niitäkään ei Suomessa myydä.
MTK ja ruotsinkielisten viljelijöiden SLC seisovat FK:n linjoilla.
”Satovahinkovakuutuksen edistäminen kuuluu vaatimuksiimme kriisitoimista”, tutkimuspäällikkö Juha Lappalainen MTK:sta sanoo.
Vakuutusmaksuvero on 24 prosenttia. Verokanta on eurooppalaisittain korkea.
”Viljelijälle tämä voi olla kynnys ottaa satovahinkovakuutus”, FK:n Aalto arvioi.
Vakuutusalan edunajaja FK haluaa tarpeeksi laajoja ja toimivia markkinoita. Liikkeelle kannattaisi Aallon mielestä lähteä vaikka Ruotsin vakuutusmallilla.
Ruotsissa vakuutus korvaa hallan ja raesateen aiheuttamat satovahingot muttei rankkasateen. Myös Saksassa ja monessa Itä-Euroopan maassa vakuutetaan satoja.
Edellinen hallitus linjasi vuosi sitten satovahinkovakuutukselle väliaikaista verotukea. Valtiontuen rahat pitäisi kuitenkin etsiä maa- ja metsätalousministeriön menokehyksistä.
”Mitään konkreettista ei ole valmisteltavana”, maaseutuylitarkastaja Anne Vainio ministeriöstä sanoo.
Ensi vuoden budjetissa ei varauduta tukemaan satovahinkovakuutusta. Sille ei ministeriön mielestä ole lainsäädännössä pohjaa.
Ministeriössä luvataan palata asiaan lähivuosina normaalin budjettivalmistelun puitteissa. Mahdollisuuksia selvitetään vuodesta 2017 alkaen.
”Hallinnollisesti helpointa olisi poistaa vero.”
Juhani Viitala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
