Lukijalta: Tarvitaanko romahdus ennen kuin Itä-Suomi ryhdistäytyy?

Puutavarajuna Kiteen rautatieasemalla. Kuvituskuva. Kuva: Lari Lievonen

Kuuden maakuntaliiton valmistelema esitys Itä-Suomen kehittämisen toimenpideohjelmaan julkaistiin huippukokouksessa Joensuussa 14.8. Valtiolta toivotaan rahaa pitkän hankelistan toteuttamiseen ja valtion rahoitusratkaisuilla on jo tulipalokiire.

Valtiosihteerien ja pääministeri Petteri Orpon puheet jo ohjelmatyön aloitusseminaarissa 30.5. herättivät kysymyksiä siitä, kuinka valmis ja sitoutunut valtio on ohjelman laatimiseen, alueiden uusiutumiseen ja niiden edellyttämien investointien rahoitukseen. Nyt viesti on tarkentunut: valtiolla ei ole rahaa liittojen esittämiin hankkeisiin. Kuin tätä tukien Varman Risto Murto maalaa synkän kuvan Suomen taloudesta (HS 17.8.).

Maakuntaliittojen esityksessä kehitystä ja jopa kasvua haetaan kuitenkin nykytilan hallinnoinnin pohjalta eikä puututa kehityksen juurisyihin kuten kestämättömiin rakenteisiin sekä oman tekemisen ja yhteistyön puutteisiin. Siksi Itä-Suomen kokonaisuus ja sen haasteet ei edes hahmotu ja yhteiset mahdollisuudet ja kärkihankkeet jäävät pitkän hankelistan jalkoihin.

Painetta valtion suuntaan Itä-Suomen uusiutumiseksi, kestävämmän perustan ja tulevaisuuden aikaan saamiseksi aluekehitystyölle liitot eivät ole esittäneet. Eikä se tunnu kuuluvan hallituksenkaan agendalle. Helsingin Sanomien kolumnin (12.5.2024) mukaan yksikään pääministeri ei ole 20 vuoteen tarjonnut innostavaa näkemystä tulevaisuudesta, vaan politiikasta on tullut lähinnä nykytilan hallinnointia.

Jarmo Vauhkonen

Mikkeli

Aulis Tynkkynen

Loviisa