Ilman investointeja talous ei piristy
Viime vuonna talousennusteita tekevät laitokset joutuivat heikentämään kasvuennusteitaan loppuvuotta kohden.
Miinusmerkkisen talouskasvun seurauksena valtion ja kuntien velkaantuminen on jatkunut, vaikka pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on yrittänyt hillitä menoja leikkauksilla ja korottanut veroja. Taloutta on pyritty vakauttamaan myös rakennepoliittisin toimin, mutta ne vaikuttavat – jos vaikuttavat – vasta viiveellä.
Maailmantaloudessa olevia orastavia kasvun merkkejä on nähtävissä myös euroalueen kriisimaissa.
Pahoissa vaikeuksissa olleiden Irlannin ja Espanjan taloudet ovat palanneet varovaiselle kasvu-uralle. Myös euroalueen ulkopuolella oleva Islanti on kyennyt maksamaan Suomelta saamistaan lainoista jo kolmanneksen.
Helpolla suunnan kääntäminen ei ole onnistunut, vaan se on vaatinut rajua sisäistä devalvaatiota eli kustannustason leikkausta.
Joulukuussa tämän ja ensi vuoden talousennusteensa julkaisseen Suomen Pankin mukaan Suomi ei ole samassa tahdissa kasainvälisen talouden elpymisen kanssa.
Suomen Pankin mukaan talouden uhkakuvina on, että työllisyys heikkenee, vienti supistuu edelleen eivätkä yritykset investoi. Lähes olematon talouskasvu ei pysty leikkauksista huolimatta täyttämään julkisen talouden alijäämää. Alijäämän ennakoidaankin nousevan ensi vuonna 64 prosenttiin eli yli kasvu- ja vakaussopimuksen rajan.
Varsinkin euromaiden kohdalla on käyty talousvaikuttajien kesken kiivasta keskustelua talouspolitiikan keinoista ja suunnasta.
Erityisesti yhdysvaltalainen talousnobelisti Paul Krugman on arvostellut ankarasti Euroopan komission valitsemaa linjaa. Krugmanin mielestä euroalueen talouskurilinja on ollut vahingollista kriisimaiden kansantalouksille.
Viime viikolla Krugman jatkoi leikkauslinjan arvostelua. Hänen mielestään Pohjoismaiden ei kannattaisi leikata hyvinvointivaltioitaan. Hän varoittaa blogissaan, ettei euroalueen velkakriisi ole ohi, vaikka kriisimaiden lainojen korot ovat huippuluvuista laskeneetkin.
Myös valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) arvosteli viime keväänä ”himoleikkaajia”, vaikka hän on itse jatkanut hallituksessa samalla leikkauslinjalla.
On hyvä, että talouspolitiikasta keskustellaan, koska yhtä oikeaa totuutta ei ole. Keskustelua pitäisi kuitenkin käydä ennen kaikkea tulevaisuudesta, eikä etsiä tehtyjä virheitä. Menneestä on otettava opiksi, mutta vain tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Talousoppineiden mielestä Suomen talouden heikkoon tilaan ovat syynä muun muassa vientiteollisuuden heikko kilpailukyky ja euron kalleus.
Euron arvolle ei Suomen hallitus voi tehdä mitään, mutta vientiteollisuuden kilpailukyky on muuten omissa käsissämme. Lisäksi voimme vähentää kauppataseen alijäämää lisäämällä kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä suhteessa tuontiin.
Kotimaisen teollisuuden kilpailukyvyn lisäämiseksi hallitus on tähän mennessä tehnyt vähän. Esimerkiksi yhteisöveron reipas alentaminen ei lisää yritysten hintakilpailukykyä maailmalla. Se voi toki vaikuttaa siihen, että kansainvälistyneet yritykset näyttävät voittoaan enemmän Suomessa.
Maailmantalouden orastava nousu voi vahvistua nopeastikin. Jotta Suomi pääsisi nousuun mukaan, tarvitaan lisää investointeja ja työtä. Niiden kautta julkinen talous saadaan toipumisen alkuun.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
