Lähidemokratiakuntia velvoittavaksi

Nykytiedon mukaan uuteen kuntalakiin on tulossa lähidemokratiapykäliä (esimerkiksi 27), joissa todetaan runsas lista lähidemokratian muotoja, mutta kuntien olosuhteiden erilaisuuden takia jätetään sisällölliset ratkaisut kullekin kunnalle.

Kun kuntastrategian laatimisesta tulee pakollista, määrätään siihen sisällytettäväksi kuntalaisten osallistamista koskeva osio.

Selkeintä kuitenkin olisi, että kuntalaki velvoittaisi kunnat lähidemokratiatoimielimen perustamiseen.

Kautta Euroopan Leader-ohjelmatyö on todettu

tehokkaaksi paikallisvaikuttamisen muodoksi.

Siinä yhteisöt hakevat ja toteuttavat paikallisia yleishyödyllisiä hankkeita, joista päättää niin sanottu kolmikantainen hallitus. Kunnat ylläpitävät järjestelmää omalta osaltaan kuntaosuudella. Mutta mikä olisi vastaava työmalli kunnan sisällä?

Nimenomaan se olisi vastaus lähidemokratian tarpeeseen.

Ei lähidemokratia ole sitä, että ”ihmiset saavat itse päättää puiston aidan mallin ja värin”. Se on omatoimista tekemistä ja juuri siksi kuntien kannattaa sitä edistää. Yhteisöjen omatoimisuutta tarvitaan, kun rahat niukentuvat

kuntataloudessa.

Yleisen hallintokokemuksen mukaan niin sanottu läpäisyperiaate ei missään asiassa riitä, vaan hallintoslangilla sanoen ”prosessilla pitää olla omistaja” eli lähidemokratialla pitää olla primus motor,

oikeus toimia ja kuntaorganisaatiossa henkilöitä, jotka kokevat asiat omaksi ja vastuulliseksi tehtäväkseen.

Tarvitaan siis joku kuntaorganisaatioon kuuluva toimielin, joka toimivaltaisesti vastaa lähidemokratiasta.

Tällaisen lähidemokratiaelimen muuan tehtävä on yleinen ja jatkuva ja viisas lähidemokratian kehittäminen.

Demokratia ei yleensäkään ole valmis asia, vaan kehittyvä toimintapa. Kuulemiset, suora asiavaikuttaminen ja tekemisen demokratia täydentävät edustuksellista demokratiaa.

Lähidemokratiaelin ei ole itsetarkoitus, mutta sitä tarvitaan herättämään, järjestämään ja jatkuvilla syötteillä ruokkimaan yhteisöjä, yhdistyksiä ja aktiivisia kansalaisia vaikuttamaan lähipiirinsä asioihin.

Omatoimiraha on Suomenkin mitassa komea ja kokeiltu toimintatapa, joka vastaa kysymykseen lähidemokratian sisällöstä.

Sähköinen nettimaailma mahdollistaa monipuolisesti kuntalaistiedotuksen, kuulemisen ja aloitteellisuuden

muodot. Niiden kytkeminen lähidemokratiaan on

välttämätöntä.

Mitä kunta sitten hyötyy toimivaltaisesta lähidemokratiaelimestä?

Ainakin seuraavaa: Lähidemokratian kautta yhteisöt kasvattajat uusia aktiivitoimijoita. Kuntalaisten aloitteellisuus tulee otettua kopiksi ja kunnan hyödyksi. Raha tulee käytettyä tehokkaasti ja vaikuttaviin kohteisiin.

Järjestelmä ruokkii ja kannustaa yhteisöjä, yhdistyksiä ja seuroja eli vahvistaa yhteisöllisyyttä. Ja niin sanotuille isännättömille toiminnoille tulee vastuullinen tekijä.

Avaa artikkelin PDF