Rahoitusmarkkinaveroetenee EU:ssa 11 maan voimin
Muun muassa osakekauppoja rokottava rahoitusmarkkinavero on herättänyt kiistelyä sekä EU:ssa että kotimaassa. Varsinkin pankit ovat uhanneet siirtää toimintojaan veron ulkopuolisiin maihin. Osuuspankin pörssisalissa pörssimeklari Patrik Hedberg. Mauri Ratilainen/Compic Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Osakekauppoja ja sijoituksia koskeva rahoitusmarkkinavero etenee EU:ssa.
Tiistaina Luxemburgissa kokoontuneista EU-valtiovarainministereistä 11 ilmoitti lähtevänsä mukaan uuden finanssiveron valmisteluun. Niin sanottuun tiivistettyyn yhteistyöhön tarvitaan vähintään yhdeksän jäsenmaata.
”Valmistelussa päästään nyt eteenpäin. 11 maata on enemmän kuin riittävä määrä tiivistettyyn yhteistyöhön”, EU:n vero- ja tullikomissaari Algirdas Šemeta iloitsi. Komissaari lupaa esityksen verosta marraskuun aikana.
11 maan joukossa ovat Saksa, Ranska, Belgia, Kreikka, Itävalta, Portugali, Slovenia, Italia, Espanja, Viro ja Slovakia. Suomi ei ole mukana, koska hallitus ei ole päässyt yksimielisyyteen veron käyttöönotosta. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) on kannattanut rahoitusmarkkinaveroa, pääministeri Jyrki Katainen (kok.) taas vastustaa.
Veron jyrkimpiä vastustajia ovat Ruotsi ja Britannia, jotka pelkäävät sen heikentävän talouskasvua ja siirtävän finanssikauppaa EU:n ulkopuolisiin maihin.
Veron yksityiskohdat ovat toistaiseksi täysin auki. Komissio haluaisi siitä saatavat varat EU:n budjettiin. Esimerkiksi Saksa haluaa kuitenkin pitää verotuoton itsellään.
Yhä syvempien talousvaikeuksien kanssa kamppaileva Kreikka sai euromailta viikon aikaa osoittaa, että se on toteuttanut kaikki vaaditut talousuudistukset. Vasta sen jälkeen maa voi saada seuraavan 30 miljardin lainaerän käyttöönsä. Ilman tukilainaa Kreikan rahat loppuvat marraskuussa.
Euroryhmän puheenjohtajalla Jean-Claude Junckerilla riitti kuitenkin uskoa Kreikan uudistuksiin.
”Olen vakuuttunut Kreikan hallituksen tahdosta tehdä kaikkensa, jotta vaatimukset täyttyvät”, Juncker sanoi maanantai-iltana.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde sen sijaan puhui astetta tiukempaan sävyyn.
”Kreikka on tehnyt paljon, mutta lupaukset eivät riitä. Uudistukset täytyy myös toteuttaa.”
Kreikkaa paremmassa jamassa oleva Portugali sai euroministereiltä päätöksen seuraavan lainaerän maksusta ja vuoden lisäajan alijäämävaatimusten täyttämiseen.
Myös euromaiden pysyvä kriisirahasto EVM aloitti toimintansa virallisesti maanantaina.
EVM on euromaiden perustama rahoituslaitos, joka ei ole osa EU:ta, vaikka maininta siitä lisättiinkin unionin perussopimukseen vuosi sitten.
Rahaston peruspääoma on yhteensä 700 miljardia euroa, josta 80 miljardia on jo maksettu ja 620 miljardia maksetaan vaadittaessa. Suomen osuus pääomasta on noin 12,5 miljardia, josta 1,44 miljardia on maksettu. Suurimmat rahoittajat ovat Saksa 190 miljardin, Ranska 142 miljardin ja Italia 125 miljardin osuuksilla.
Rahaston enimmäislainamääräksi on sovittu 500 miljardia euroa. Toistaiseksi päätös on tehty sadan miljardin tuesta Espanjan pankkisektorille, jonka ensimmäinen erä on tarkoitus maksaa marraskuussa.
Pysyvän EVM-mekanismin rinnalla toimii edelleen väliaikainen kriisirahasto ERVV, joka hoitaa Kreikan, Irlannin ja Portugalin tukipaketteja.
Rahastojen yhteenlaskettu enimmäislainamäärä on kuitenkin rajattu 500 miljardiin euroon.
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
