Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Tuomikirvat siirtymässä viljoille

    Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 5. kesäkuuta Jokioisilla 221 päiväastetta.

    Viljat. Syysvehnän lippulehti alkaa olla esillä ja on rehevien kasvustojen laontorjunnan aika. Terpalia voi käyttää 2-solmuasteelta, ja Moddusta (sekä rinnakkaisvalmisteita) 1-solmuasteelta lippulehtivaiheeseen. Ceronen käyttöaika on lippulehden ollessa esillä.

    Ruis on tähkällä eikä kasvunsäätely ole mahdollista.

    Kemiallinen rikkakasvintorjunta on ajankohtaista aikaisin kylvetyillä kevätviljoilla. Ennen käsittelyä on todettava rikkakasvilajisto. Herbisidi ja käyttömäärä valitaan lajiston mukaan välttäen resistenssiä ja ottaen huomioon seuraavan kasvin viljelyn rajoitukset.

    Keväviljojen rikkakasvitorjuntatarvetta seurattaessa on hyvä tarkistaa myös kasvitautien esiintyminen.

    Viime viikon säät ovat olleet hyvin suosiolliset kasvitaudeille.

    Varhaisimmissa kevätviljakylvöissä näkyvät hyvin mahdolliset siemenlevintäisten lehtilaikkutautien oireet. Ne näkyvät ensimmäisessä kasvulehdessä ohralla tummina ja kauralla punertavina laikkuina.

    Oireet erottuvat parhaimmin viljan 2–3-lehtiasteella, kun ensimmäinen kasvulehti on vielä vihreä.

    Mikäli oireita esiintyy kasvustossa tasaisesti, voi rikkakasviruiskutukseen yhdistää kasvitautitorjunnan. Rikkakasvitorjunnan yhteydessä riittää puolikas annosmäärä.

    Viljojen monokulttuurilohkoilla saattaa esiintyä kasvustojätteessä talvehtineiden lehtilaikkutautien oireita. Nämä korostuvat kevytmuokatuilla ja suorakylvetyillä lohkoilla. Mikäli oireita esiintyy, kannattaa ensimmäinen torjunta yhdistää rikkakasvitorjuntaan.

    Syysvehnässä ovat lehtilaikkutaudit edenneet uusiin kasvulehtiin. Syysvehnässä esiintyy myös härmää. Syysvehnästä sekä rukiista on löydetty ruskearuostetta.

    Valkoiset jauhomaiset härmäpesäkkeet ovat ensin kasvin alalehdillä ja tyvellä, mistä tuuli levittää ne ylöspäin.

    Rehevä kasvusto, jossa öisin on kastetta, on erinomainen ympäristö härmän ja ruosteiden leviämiselle. Voimakkaat sateet estävät niiden leviämistä huuhtoen taudinaiheuttajaitiöt maahan.

    Pelloissa on havaittu myös mangaaninpuutosoireita.

    Viikonlopun sateet vaikeuttivat tuomikirvojen siirtymistä viljoihin. Kirvoja on yhä tuomissa, joista ne siirtyvät pikapuoliin viljoihin.

    Jokioisten seurannoissa siivellisiä tuomikirvoja on havaittu runsaasti. Niiden lohkokohtainen tarkkailu viljakasvustoissa on edelleen tarpeen.

    Tuomikirvan torjuntakynnys orastumis- ja versontavaiheessa täyttyy, kun kirvoja löytyy vähintään joka viidennestä kasvista.

    Kahukärpänen lentää edelleen. Alttiimpia vioitukselle ovat myöhään kylvetyt tai hitaasti orastuneet kevätviljat, jotka eivät vielä ole saavuttaneet 2-lehtivaihetta.

    Kahukärpänen vioittaa etenkin kauraa, mutta myös kevätvehnää. Lämmin ja aurinkoinen sää edistää kahukärpäsen munintaa ja lisää vioitusriskiä. Mahdollinen torjunta on tehtävä viimeistään viljan 2-lehtivaiheessa.

    Nurmet. Rehevästi kasvavissa nurmiheinissä esiintyy paikoin poikkeuksellisen paljon kasvitauteja.

    Nurmea vikuuttavat erilaiset lehtilaikkutaudit sekä härmä.

    Härmä ilmenee nurmissa samankaltaisena kuin viljoissa: valkoisina jauhomaisina härmäpesäkkeinä, jotka hangatessa lähtevät pois. Kasvitaudit häiritsevät nurmen kasvua. Erityisesti härmä vaikuttaa sadontuottoon.

    Öljykasvit. Kirppatarkkailu on ajankohtaista taimettumis- ja sirkkalehtivaiheessa olevilla kevätöljykasveilla. Vioitusriski on suurin hitaasti tai heikosti taimettuvissa kasvustoissa.

    Torjuntakynnys pyretroidiruiskutukselle on 1 kirppa/sirkkataimi tai kolmannes sirkkalehtien pinta-alasta vioittunut.

    Rypsin rikkakasvit torjutaan Galeralla rypsin 2–4-lehtiasteella. Valmiste ei sovi Marie-kevätrypsille.

    Pellavalla voi käyttää useita herbisidejä. Ainevalinnan ratkaisee rikkakasvilajisto. Rikkakasvien torjuminen on tärkeää tuotettaessa laadukasta tuotetta.

    Kumina. Kuminakasvustojen kehitysaste vaihtelee lämpösumman mukaan.

    Kumina kukkii monin paikoin Etelä-Suomessa. Pohjoisempana kuminan nuput ovat kehittymässä ja kukinta alkaa lähiviikkoina.

    Kuminakoin torjunta kohdistetaan toukkiin ja tehdään tavallisemmin ruusukevaiheessa ennen kukintaa. Kukinnan alussa kuminakoin toukkien torjunta on sallittu vain tau-fluvalinaatti-valmisteella.

    Valkuaiskasvit. Lehdettömiltä herneiltä voi rikkakasveja torjua taimettumisen jälkeen Senkorilla, Fenixillä tai bentatsoni-valmisteella, joka on ainoa mahdollinen viljaa tukikasvina käytettäessä.

    Härkäpavun rikkakasveja voi taimettumisen jälkeen torjua vain bentatsonilla.

    Sateet ovat nopeuttaneet herneen ja härkäpavun taimien kasvua ja vähentäneet juovahernekärsäkkään vioitusten merkitystä. Kärsäkkään torjunta on harvoin tarpeen.

    Herukat. Herukoiden ja karviaisen laikkutauteja voi torjua vielä viikon kuluessa kukinnan loppumisesta tehtävillä käsittelyillä. Härmän torjunta voi olla tarpeen puna- ja valkoherukalla. Torjunta tehdään kukinnan aikana ja heti sen jälkeen.

    Kirvojen, pistiäistoukkien ja karviaiskoisan esiintymistä tarkkaillaan kukinnan lopulla. Tarvittaessa ruiskutetaan pian kukinnan päätyttyä.

    Herukkalasisiiven lakastuttamat oksat hävitetään heti havaittaessa ennen perhosten aikuistumista. Herukkalasisiiven aikuisia tarkkaillaan feromonipyydyksillä.

    Rikkilannoiteruiskutuksella voidaan hillitä vihannespunkin ja herukanrataspunkin lisääntymistä.

    Mansikka. Harmaahomeen torjunta alkaa kukinnan alkaessa. Tarvittaessa myös härmän torjuntaa voidaan tehdä vielä kukinnan aikana.

    Torjuntaohjelmassa kannattaa muistaa ympäristörajoitukset sekä eri tehoaineiden vuorottelu resistenssiriskin välttämiseksi ja valmisteiden tehon säilyttämiseksi.

    Uusia istutuksia tehtäessä taimet pitää käsitellä tyvimätää vastaan.

    Viileä sää on hidastanut vihannespunkin lisääntymistä avomaalla.

    Ennen kukinnan alkua torjutaan nälvikkäitä, luteita ja vattukärsäkkäitä.

    Korvakärsäkkäitä torjutaan loisankeroisten avulla kukinnan alkupuolella ja myöhemmin loppukesällä.

    Mansikkapunkkia torjutaan kemiallisesti tarvittaessa ennen kukinnan alkamista, biologinen torjunta aloitetaan vasta kukinnan alettua. Petopunkkien levitystä voi joutua viivyttämään muiden tuhoeläinten ruiskutusten vuoksi (tiaklopridi ei varoaikaa, pyretriini noin viikko, pyretroidit 6 viikkoa).

    Harmaahomeen torjunta-aineiden haitat petopunkkeihin ovat vähäiset.

    Vadelma. Vattukuoriaisen ja vattukärsäkkään määrää ennen kukinnan alkua arvioidaan karistusnäytteen avulla. Vattukuoriaisen tarkkailussa voi käyttää myös valkoansoja kukinnan alkuun asti, kuoriaisia on toistaiseksi esiintynyt vain vähän.

    Vattukärpäsen vioittamat versot poistetaan juhannukseen mennessä ennen toukkien koteloitumista.

    Karistusnäytteessä esiintyvät muurahaiset ovat merkki kirvoista, jotka torjutaan ennen kukinnan alkua.

    Vatunäkämäpunkki ja vihannespunkki ovat lisääntyneet nopeasti kausihuoneissa, avomaalla viileä sää on hillinnyt kannan kasvua.

    Omena. Omenaruven riski on edelleen suuri, jos sataa ja sää on lämmin. Itiölento jatkuu, kunnes lämpösumma yltää 500 asteeseen. Korkea lämpötila nopeuttaa itiöiden itämistä, viileässä itäminen on hidasta ja rupitartunnan riski alhainen.

    Perhostoukkien ja kovakuoriaisten torjuntatarve arvioidaan heti kukinnan jälkeen otettavalla haavinäytteellä

    Kukinnan jälkeisellä ruiskutuksella vähennetään mittarien, yökkösten ja lehtikääriäisten toukkien sekä omena- ja luumuleikkurin vioituksia pienissä raakileissa. Kirvojen vioitusoireita on jo näkyvissä.

    Pikkuhedelmäkääriäisen lento on alkanut ja muninta jatkuu kukinnan lopulle.

    Omenakääriäisen muninta alkaa vasta kun yölämpötila on useana yönä yli 15 astetta. Pihlajanmarjakoin feromonipyydykset asennetaan nyt.

    Pihlaja kukkii mantereella monin paikoin runsaasti ja torjuntatarvetta esiintyy lähinnä alueilla, joissa kukinta on heikkoa. Tänä kesänä pihlajanmarjakoita tarkkaillaan usealla eri feromonivalmisteella. Tuloksista tiedotetaan netissä.

    Kaali. Pikkukaalikärpäsen lento on huipussaan koko Etelä- ja Keski-Suomessa pian Oulua myöten. Muualla maassa lento on aluillaan. Kaalikoita on esiintynyt jonkin verran.

    Porkkana. Porkkanakärpäsen lento on lämpösummiin perustuvan ennusteen mukaan aluillaan Etelä-Suomessa ja säiden lämmetessä pian Keski-Suomessakin.

    MTT Kasvinsuojelupalvelu

    www.mtt.fi/kasper

    Avaa artikkelin PDF