Maatalousmuseo Sarkan pienoismalli kertoo siitä, miten kylämaiseman muuttuu, mutta kirkko pysyy paikoillaan. Kuva: Kari Salonen
Kirkko varautuu kirkkojen purkamiseen alueilla, joissa väki vähenee – ”Nyt ei pistetä päätä pensaaseen”
Kirkko varautuu uudessa kulttuuriperintöstrategiassaan jopa kirkkojen purkamiseen. Purkamiset tai käyttötarkoituksen muuttamiset ovat äärimmäisiä toimenpiteitä.
Porvoon kirkon palo osoitti sen, miten tärkeä osa kulttuurimaisemaa kirkko voi olla. Kuva: Joel Rosenberg”Kulttuuriperintöstrategia oikeastaan kertoo vain siitä, että Kirkkohallituksessa on tunnistettu ne vaikutukset, joita väestörakenteen muutos, alueellinen muutos ja seurakunnan jäsenten väheneminen aiheuttavat esimerkiksi Itä-Suomessa”, Kirkkohallituksen kulttuuriperintöasiantuntija Saana Tammisto sanoo.
Kulttuuriperintöstrategiassa tunnustetaan se, että seurakunnat voivat myös joutua talousvaikeuksien vuoksi luopumaan seurakuntien rakennuksista ja kirkollisesta arvoesineistöstä tai taiteesta.
Tammisto tähdentää, että strategian tavoitteena on se, että luopumista ei tehdä sattumanvaraisesti vaan mahdolliset luopumiset toteutetaan vastuullisesti ja suunnitelmallisesti.
”Seurakunnilla on tällä hetkellä omistuksessaan karkeasti 700–800 kirkkoa ja noin 7 000 rakennusta.”
”Kirkon purkaminen tai käytöstä poistaminen ovat äärimmäisiä toimenpiteitä. Seurakunnilla on tällä hetkellä omistuksessaan 6 700 rakennusta, joista kirkkoja on noin 750. Pitäisin lähtökohtana sitä, että ensin luovutaan muista rakennuksista ja vasta viimeisinä kirkoista, koska niiden merkitys yhteisöille ja identiteetille on suurin.”
Seurakuntien täytyy kuitenkin jatkuvasti tehdä rakennuskantaansa liittyviä valintoja. Valintojen halutaan perustuvan tutkittuun tietoon ja tiedon pohjalta tunnistettuihin arvoihin ja merkityksiin.
”Kirkon kulttuuriperintöstrategia viestii siitä, että nyt ei pistetä päätä pensaaseen, vaan ymmärretään kirkon kulttuuriperinnön sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset koko yhteisölle. Kirkko ei tee vain hengellistä työtä vaan kirkko myös säilyttää kulttuuriperintöä, joka on seurakunnan jäsenyyttä laajempi asia.”
Tammiston mukaan tämän ovat hyvin osoittaneet esimerkiksi kirkkojen tulipalot, jotka ovat olleet isoja kriisejä koko alueen yhteisölle.
”Kirkko on tärkeä osa kulttuurimaisemaa ja alueen identiteetin rakennusainetta”, Tammisto kiteyttää.
Vaikka seurakunta lopulta joutuisi luopumaan myös kirkosta, ei silloinkaan kirkkorakennuksen purkaminen ole ensisijaista. Kirkkojen käyttötarkoitusta voidaan myös muuttaa.
”En näe mahdottomana, että jonkun kirkon käyttötarkoitusta muutettaisiin.”
”En näe mahdottomana, että jonkun kirkon käyttötarkoitusta muutettaisiin, sillä näin on tehty muissakin Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Täytyy kuitenkin toisaalta muistaa, että Ruotsissa kirkkotiheys on Suomea huomattavasti suurempi, siellä on noin 3 500 kirkkoa.”
Esimerkiksi Tanskassa Absalon kirkko on muutettu yhteisökeskukseksi, jossa järjestetään yhteisöruokailuja, jooga- ja jumppatunteja. Entisessä kirkossa toimii nykyisin muun muassa päiväkoti ja baari.
”Minusta ei pidä säikkyä käyttötarkoituksen muutosta. Absalon kirkko on nyt elävä rakennus, jossa on kuitenkin edelleen samankaltainen henki kuin kirkossakin. Ihmiset kohtaavat siellä toisensa ja voivat halutessaan edelleen löytää pyhyyden. Se on yhä yhteisölle tärkeä keskuspaikka.”
9.9.25 klo 10:30 Korjattu otsikko: Kirkkohallitus varatuu...muotoon Kirkko varautuu...
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
