Antibiooteille vastustuskykyiset superbakteerit tappavat Suomessa vuosittain kymmeniä ihmisiä

Superbakteereja voi kehittyä kliinisessä sairaalaympäristössä, jossa käytetään paljon antibiootteja. Kuva: Jaana Kankaanpää

Lääkkeille vastustuskykyiset superbakteerit ovat todellinen uhka ihmisten terveydelle. Superbakteereja kehittyy, mitä enemmän antibiootteja syödään. Vaarana on, etteivät pitkään käytössä olleet antibiootit enää tehoakaan taudinaiheuttajiin.

Vitsaus resistenssigeenin omaavista bakteerikannoista tulee, kun ne pääsevät yleistymään.

Lyhenteitä tunnetuille superbakteereille ovat muun muassa ESBL, CPE, VRE tai MRSA. Riski tartunnalle on kohonnut erityisesti sairaaloissa ja tietyissä ulkomaankohteissa, kuten Intiassa.

Sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Mari Kanerva Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS) kertoo, että kuuluisin superbakteeri Suomessa on MRSA eli Staphylococcus aureus, joka asustaa iholla ja nenän limakalvoilla. Esimerkiksi haavatulehdus ja karvatupentulehdus ovat monesti sen aiheuttamia.

Sairaalassa MRSA voi aiheuttaa vakavan leikkaushaavainfektion. Silloin puhutaan usein sairaalabakteerista.

Superbakteereja vastaan taistellaan huolehtimalla käsihygieniasta, kehittämällä tapoja entistä tarkempaan taudinaiheuttajien määrittämiseen ja välttämällä turhia tai liian jämeriä antibioottikuureja.

Kanervan mukaan Suomessa tilanne superbakteerien osalta on parempi kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Euroopassa kuolee vuosittain noin 33 000 ja Suomessa noin 90 ihmistä infektioihin, joihin antibiootit eivät tehoa.