Hallitus tavoittelee poliittisten ja myötätuntotyötaisteluiden rajoittamista –työrauhatyöryhmässä ei löytynyt sopua uudistuksista

Työministerin valtiosihteeri Timo Jaatinen työ- ja elinkeinoministeriön tiedotustilaisuudessa Helsingissä torstaina. 

Työrauhalainsäädännön uudistusta pitkin matkaa eripuraisena valmistellut työryhmä on päättänyt työnsä vailla sopua. Sekä palkansaajia että työnantajia edustavat järjestöt ovat jättämässä mietintöön eriäviä mielipiteitä. Hallitus tavoittelee lainsäädännön uudistuksella poliittisten työtaistelujen ja myötätuntotyötaisteluiden rajoittamista sekä lakkosakkojen kiristämistä.

Työministeri Arto Satoselta (kok.) kysyttiin työryhmän erimielisyydestä mielipidettä eduskunnan kyselytunnilla.

”Ilmeisesti esitys on aika lailla kohdallaan, kun se ei kumpaakaan osapuolta miellytä”, kuului ministerin vastaus.

Työryhmän mietintö etenee erimielisyydestä huolimatta kuuden viikon lausuntokierrokselle, jonka jälkeen sitä vielä täsmennetään.

”Lopullinen hallituksen lakiesitys on näillä näkymin kuitenkin pitkälti hallitusohjelmaan kirjatun kaltainen”, kertoi työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Nico Steiner ministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina.

Joitakin pieniä lievennyksiä hallitusohjelman kirjauksiin on tulossa, mutta myös tiukennuksia kuten ilmoitusvelvollisuuden laajentaminen poliittisiin työtaisteluihin.

Eduskunnalle esitys pyritään antamaan tammikuussa, kun alkuperäinen tavoite oli syysistuntokauden aikana. Eduskunnassa käsittely alkaa joka tapauksessa vasta helmikuussa.

”Tavoite on, että eduskunta käsittelisi tämän kevätistuntokaudella ja laki tulisi voimaan heinäkuun alussa”, sanoi työministerin valtiosihteeri Timo Jaatinen.

Jaatisen mukaan työnantajan mielestä mietinnön linjan pitäisi olla tiukempi, mutta ministeriössä on katsottu, että sen pitää olla kansainvälisten sopimusten ja perustuslain mukainen.

Työryhmän viimeinen kokous oli torstaina. Kolmikantainen työryhmä kokoontui kaikkiaan 11 kertaa.

”Esitettävät muutokset vaikuttavat noin 5–10 prosenttiin lakkopäivistä”, Jaatinen sanoi.

Samaa huomautti Satonen kyselytunnilla. Hänen mukaansa keskeistä esityksessä on, että tukilakoille saadaan pelisäännöt.

”Nyt meillä on ollut tilanteita, joissa yksittäinen varsin pieni työriita on johtanut esimerkiksi siihen, että satamat on suljettu. Tällainen ei ole enää jatkossa mahdollista”, Satonen sanoi.

Hän lisäsi, että myötätuntolakot ovat mahdollisia mutta niiden pitää liittyä työriitaan ja olla mittaluokaltaan kohtuullisia.

Satonen muistutti myös, että lakko-oikeuden keskeinen periaate on, että voidaan lakkoilla omien työehtojen puolesta. Tähän ei olla puuttumassa, hän sanoi.

Työnantajia edustava Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää työrauhauudistuksia valmistelleen työryhmän ehdotuksia lakkojen rajoittamiseksi oikeansuuntaisina, mutta osittain puutteellisina.

EK:n mielestä esimerkiksi työryhmän ehdottama poliittisten lakkojen 24 tunnin enimmäiskesto on huomattava parannus nykyiseen rajoittamattomaan kestoaikaan, mutta keston pitäisi olla selvästi lyhyempi, korkeintaan muutaman tunnin pituinen.

”Lisäksi enimmäiskeston pitäisi koskea kaikkia poliittisen työtaistelun muotoja eikä pelkästään lakkoja, kuten työryhmän mietinnössä esitetään. Vuoronvaihtokiellolla tai osittaisella työstä kieltäytymisellä voidaan aiheuttaa suurta vahinkoa lyhyessä ajassa”, sanoo EK:n lainsäädäntöjohtaja Markus Äimälä tiedotteessa.

Kunta- ja hyvinvointityönantajat peräävät mietintöön muutoksia muun muassa sen varmistamiseksi, että lainsäädäntö ei mahdollista poliittisten työtaisteluiden pilkkomista osiin, jolloin lakot voisivat pidentyä.

Mietintö on valmisteltu pikavauhtia työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä.

Palkansaajajärjestö SAK:n, korkeakoulutettujen Akavan ja toimihenkilöiden STTK:n mielestä mietinnön sisällössä ei ole juurikaan otettu huomioon palkansaajapuolen näkemyksiä, mutta työnantajapuolen näkemykset on kuultu herkällä korvalla.

Ne jättävät mietintöön yhteisen eriävän mielipiteen.