Kehitysjärjestöt vaativat lisärahaa ilmastotukeen
Kehitysjärjestö Kepan mielestä on väärin, että Suomi rahoittaa kehitysmaiden ilmastotoimia kehitysyhteistyövaroista. Ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista pitäisi järjestön mukaan tukea kehitysavun lisäksi, ei sen osana.
Kuva: Markku VuorikariIlmastorahoitus ei ole hyväntekeväisyyttä. Teollisuusmaat ovat saastuttamisestaan velkaa kehitysmaille, jotka nyt kärsivät ilmastonmuutoksen seurauksista.
Näin totesi Niklas Kaskeala , kehitysyhteistyötä edistävien kansalaisjärjestöjen kattojärjestön Kepan asiantuntija tänään toimittajille.
Ilmastorahoitus on yksi Varsovassa marraskuun puolivälissä järjestettävän YK:n ilmastokokouksen teemoista.
EU lupasi Kööpenhaminan ilmastokokouksessa 2009, että jäsenmaat rahoittavat kehitysmaiden ilmastohankkeita 7,2 miljardilla eurolla, josta Suomen osuus vuosien 2010–2012 aikana oli yhteensä 110 miljoonaa euroa.
Vastaisuudessa rahoituksen määrän on tarkoitus kasvaa. Arviot Suomen vuosittaisesta budjettirahoituksesta liikkuvat Kepan mukaan 70–200 miljoonan välillä.
Kepa mielestä monien muiden maiden ohella Suomi kikkailee rahoituksessa ja raportoi hankkeita kahteen kertaan.
”Köyhyyden vähentämiseen korvamerkittyjä määrärahoja käytetään ilmastonmuutoksen hillintään”, Kaskeala sanoi.
Esimerkiksi Suomi rahoittaa Tansaniassa metsävarojen inventointia ja metsäsuunnittelua. Vuosina 2009–2014 inventointia rahoitetaan kehitysapuvaroista noin neljällä miljoonalla eurolla. Siitä 40 prosenttia on luokiteltu ilmastorahoitukseksi.
Kepan mielestä kehitysapuvarojen käyttö ilmastorahoitukseen on vanhan rahan kierrätystä. Kööpenhaminan sopimuksen mukaisesti ilmastohankkeita pitäisi rahoittaa lisärahalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
