EU:n 750 miljardin elpymispaketti sai vihreää valoa eduskunnan perustuslakivaliokunnalta – oikeudellinen arvio hälvensi huolia

Johanna Ojala-Niemelän johtama perustuslakivaliokunta sai lisää kaipaamaansa valtiosääntöoikeudellista arviointia. Kuva: Heikki Saukkomaa

Perustuslakivaliokunnan huoli EU:ssa neuvoteltavan elpymispaketin perussopimusten mukaisuudesta on hälventynyt. Puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausunto vähentää alustavan arvion mukaan valiokunnan aiemmin esittämiä huolia.

Elpymispaketti, joka olisi suuruudeltaan 750 miljardia euroa, rahoitettaisiin poikkeuksellisesti EU-komission rahoitusmarkkinoilta ottamalla lainalla.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta antoi tiistaina väliarvionsa Suomen kannasta.

Perustuslakivaliokunta kehotti hallitusta aiemmin kiinnittämään enemmän huomiota elpymispaketin perustuslainmukaisuuden arviointiin. Ojala-Niemelän mukaan valtioneuvoston eduskunnalle toimittama viimeisin neuvottelukannasta kertova kirje sisältää aiempaa enemmän valtiosääntöoikeudellista arviointia, joka aiemmin puuttui.

• EU-maiden johtajat kokoontuvat perjantaina ja lauantaina huippukokoukseen neuvottelemaan historiallisesta elvytyspaketista, jolla alueen talous on tarkoitus nostaa takaisin jaloilleen. Keskiviikkona sopua pohjustavat eurooppaministerit.
• Elpymispaketti lähti liikkeelle toukokuussa Saksan ja Ranskan yhteisestä esityksestä, jonka jälkeen komissio ja huippukokouksia johtava Charles Michel ovat antaneet kompromissiehdotuksensa.
• Viime viikolla annetussa Michelin ehdotuksessa elpymispaketin suuruus oli yhä 750 miljardia euroa. Myös suhde lainojen ja tukien välillä oli pidetty ennallaan. Paketista 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille avustuksina ja 250 miljardia euroa lainoina.
• Elpymispaketin rinnalla neuvotellaan unionin seitsenvuotisesta budjetista. Vuosien 2021–2027 budjettikehys olisi tuoreen ehdotuksen mukaan aiemmin hahmoteltua maltillisempi 1074 miljardia euroa.
• Suomen tavoitteena on, että elpymisväline olisi pienempi ja lainojen suhde avustuksiin nähden olisi ehdotettua suurempi. Keskeinen kysymys on myös jäsenmaiden enimmäisvastuu.
• EU:n neuvoston oikeuspalvelun lausunnon mukaan ehdotukset ovat EU:n perussopimusten mukaisia.