Puutalo voi erittääonnellisuusainetta
Puutalossa saattaa asua muita onnellisempia ihmisiä.
”Itävaltalaiset ovat tutkineet männyn uuteaineita ja löytäneet sellaisia, jotka ihminen kokee miellyttävinä ja joilla on verenpainetta tasaava vaikutus. Niitä haihtuu männystä luonnossa, mutta niitä on myös sahatavarassa”, kertoo Kimmo Järvinen.
Järvinen työskentelee toimitusjohtajana suomalaisen puutuotealan yhteistutkimusyhtiö Finnish Wood Research Oy:ssä. FWR:n tehtävänä on edistää puun tuotekehitystä ja kasvattaa alan yritysten liiketoimintaa.
Itävaltalaisten mainitsema aine on alfapineeni. Se tunnetaan mäntytärpätin pääosana ja sillä on havaittu useanlaisia, muun muassa antibakteerisia, vaikutuksia.
Järvisen mukaan yksittäisten kemikaalien vaikutuksia ihmisen terveyteen on tutkittu paljonkin, mutta ei normaalissa elämässä esiintyvinä sekoituksina.
”Sisäilmahan on aikamoinen cocktail kaikenlaisia aineita: kosteutta, lämpöä, pölyä, hiukkasia, mikrobeja ja bakteereja. Asukkaita pitäisi tutkia tietynlaisessa asunnossa, seurata terveydentilaa melko pitkään ja vetää sitä johtopäätöksiä.”
Järvinen näkee sisäilman tutkimistarvetta ja terveysvaaroja erityisesti energiatehokkuusvaatimusten kasvaessa, sillä sisäilma voi tulla pelkästään ilmanvaihtokoneiden kautta.
Järvinen haluaisi nyt tutkia puun terveysvaikutuksia Suomessakin.
Tutkimussuunnitelma on jo valmiina ja tutkimista pohdittu ruotsalaisten ja itävaltalaisten kanssa, mutta rahoitusta ei ole löytynyt.
Järvinen on keskustellut hankkeesta Työterveyslaitoksen kanssa ja koettanut saada siihen Brysselin rahaakin, mutta toistaiseksi tuloksetta.
Tutkimus maksaisi Järvisen mukaan 2–3 miljoonaa euroa, koska asiat ovat uusia, vaadittava tutkimus laaja ja tutkimusasetelma haastava.
Vaikka mänty erittäisi onnellisuusuutetta, alfapineenin vaikutus terveyteen on epäselvää monien avoimien kysymysten vuoksi.
Estääkö puutalon sisäseinissä yleisesti käytetty kipsilevy aineen erittymistä? Entä tapetointi tai maalaus?
Tekeekö mäntypohjainen lastulevy tai paneeli myös kivitalosta onnellisten ihmisten kodin?
Järvisen mielestä on kuitenkin selvää, että puutaloista pidetään ja puuta haluttaisiin enemmän näkyviin myös puukerrostaloissa.
”Se, ettei näin ole, johtuu palomääräyksistä.”
Hän kertoo myös tutkimuksesta, jossa sairaalapotilaiden voinnissa havaittiin eroja riippuen siitä, olivatko potilashuoneen seinät betonia, verhottu osin puulla vai verhottu kokonaan puulla.
Järvisen mukaan puu sai potilaat voimaan paremmin.
”Vaikutus oli psykologinen: ihminen pitää puusta.”
Puulla on skandinaaveihin ikiaikainen vaikutus, Järvinen uskoo.
”Kuinka sitä voisi oikein kieltääkään, jos oikein maalaisjärjellä ajatellaan? Kaikkihan tietävät, miten miellyttävää on olla mökillä, jossa on hirren ja puun näköä ja tuoksua, ja takassa palaa tuli.”
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
