YK arvioi Ukrainassa saaneen surmansa ainakin 925 siviiliä, joista 115 lapsia – haavoittuneita liki 1 500

Hyökkäyssotansa aikana Venäjän on syytetty lukuisia kertoja kohdistaneen muun muassa pommituksiaan siviilikohteisiin. Kuva Kiovasta ostoskeskuksen pommituksen jälkeen. LEHTIKUVA/AFP 

YK:n mukaan Ukrainassa on saanut Venäjän aloitettua hyökkäyksensä surmansa ainakin 925 siviiliä. Asiasta kerrotaan YK:n ihmisoikeusasioiden korkean edustajan toimiston julkaisemassa tuoreessa arviossa, jonka mukaan liki 1 500 ihmistä olisi lisäksi haavoittunut.

Tiedotteen mukaan todellisten uhrimäärien uskotaan kuitenkin olevan huomattavasti korkeammat.

Valtaosa Ukrainassa sodan keskellä kuolleista siviileistä on saanut surmansa muun muassa tykistötulessa sekä ohjus- ja ilmaiskuissa.

Arviossa painotetaan myös ukrainalaisviranomaisten kertoneen, että maanantaiaamuun mennessä Ukrainassa olisi kuollut ainakin 115 lasta, minkä lisäksi ainakin 148 lasta olisi haavoittunut.

Venäjä aloitti hyökkäyksensä reilut kolme viikkoa sitten. Hyökkäyssotansa aikana Venäjän on syytetty lukuisia kertoja kohdistaneen muun muassa pommituksiaan siviilikohteisiin.

Esimerkiksi maanantain vastaisena yönä Venäjä pommitti Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa ostoskeskusta. Ainakin kahdeksan ihmisen on kerrottu kuolleen Retroville-ostoskeskuksen pommituksessa.

Valtava räjähdys ravisteli koko kaupunkia hyökkäyksen aikaan. Kymmenkerroksinen ostoskeskus tuhoutui täysin iskussa. Venäjä on väittänyt, että ostoskeskusta olisi käytetty ohjusjärjestelmien säilyttämiseen.

Brittilehti Guardianin mukaan isku oli suurin, mikä pääkaupunkiin on kohdistunut Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Ukrainassa maan armeija väittää saaneensa takaisin Makarivin kaupungin Kiovan länsipuolella. Venäläiset olivat aikaisemmin vallanneet kaupungin raskaan kranaattitulituksen jälkeen, joka vaati useita siviiliuhreja.

Tietoa kaupungin valtauksesta ei ole varmistettu riippumattomista lähteistä.

Armeijan tiistaiaamun tilannekatsauksen mukaan Venäjä on lisännyt lentotoimintaa Ukrainan alueella. Armeija kertoo osuneensa yhdeksään erilaiseen ilma-alukseen vuorokauden aikana. Aluksista kuusi oli miehittämättömiä.

Ukrainan puolustusministeriö kertoi niin ikään tuhonneensa runsaasti venäläistä kalustoa ja aiheuttaneensa hyökkääjälle satojen sotilaiden tappiot. Näitäkään tietoja ei ole voitu vahvistaa.

Maan itäosassa, Donetskin ja Luhanskin alueilla Ukrainan armeija kertoo estäneensä venäläisten etenemisen.

Ukrainassa maan itäosia hallussaan pitävät Venäjän tukemat separatistit ovat käyttäneet termobaarisia aseita, kertoo yleisradioyhtiö BBC.

Twitterissä julkaistussa videossa, jonka aitouden BBC on vahvistanut, Donetskin separatistit käyttävät venäläistä TOS-1A Solntsepek -raketinheitintä. Solntsepek tarkoittaa palavaa aurinkoa. Rakettien kantama on kuutisen kilometriä.

Ukraina on jo aikaisemmin syyttänyt Venäjää termobaaristen aseiden käytöstä. Termobaariset aseet saavat aikaan erittäin voimakkaan räjähdys- ja paineaallon, joka höyrystää kaiken osumakohdalla olevan ilmaan.

Venäjän tiedetään käyttäneen termobaarisia aseita ainakin Afganistanissa ja Tshetsheniassa.

Ukrainan asevoimien mukaan venäläisjoukot ovat jatkaneet pommituksiaan muun muassa maan pohjoisosassa sijaitsevassa Tshernihivissä sekä Koillis-Ukrainassa Harkovassa.

Ukrainan asevoimien Facebookissa julkaisemassa raportissa väitetään myös, että Venäjä levittäisi aggressiivisesti propagandaansa Valko-Venäjällä maan asevoimien sotilaiden keskuudessa. Venäjän syytetään pyrkivän painottamaan valkovenäläissotilaille "tarvetta hyökätä sotilaallisesti Ukrainan alueelle".

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan ukrainalainen pioneerijärjestö luokittelee laajoja alueita Ukrainan maaperästä vaarallisiksi, koska niissä on räjähtämättömiä pommeja tai muita räjähteitä. Järjestö kertoo Facebook-sivullaan, että räjähteitä epäillään olevan nyt jopa yli 82 000 neliökilometrin alueella.

Ukrainan pinta-ala on reilut 600 000 neliökilometriä, eli järjestön mukaan reilut 13,5 prosenttia valtion maaperästä olisi räjähteiden vuoksi "vaarallista aluetta".

Järjestö ei kertonut kuitenkaan julkaisussaan, kuinka suuri osa maaperästä luokiteltiin samasta syystä vaaralliseksi ennen Venäjän hyökkäystä.

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan on "selvää", että Venäjä harkitsee kemiallisten ja biologisten aseiden käyttämistä Ukrainassa.

Samalla Biden varoitti maanantaisessa puheessaan lännen "vakavasta" vastauksesta, jos Venäjä päättää näihin aseisiin tarttua. Hän ei kuitenkaan tarkentanut, mitä nämä maalaillut toimet voisivat olla.

"Hänen selkänsä on seinää vasten", Biden sanoi Venäjän presidentistä Vladimir Putinista.

Hän huomautti Venäjän tuoreeltaan syyttäneen Yhdysvaltoja siitä, että maalla olisi kemiallisia ja biologisia aseita Euroopassa. Bidenin mukaan tämä ei ole yksinkertaisesti totta. Hän kommentoi venäläisväitteitä Washingtonissa järjestetyssä yhdysvaltalaisten yritysjohtajien kokoontumisessa.

"He antavat myös ymmärtää, että Ukrainalla olisi biologisia ja kemiallisia aseita Ukrainassa. Tämä on selvä merkki siitä, että hän (Putin) harkitsee käyttävänsä kumpiakin noista", Biden jatkoi.

Bidenin varoitus heijasteli hänen hallintonsa jo aiemmin tässä kuussa antamia arvioita. Samanlaisia arvioita ovat esittäneet myös muut länsimaat sen jälkeen, kun Venäjä syytti Ukrainan piilottelevan Yhdysvaltain tukemaa aseohjelmaa, jonka Venäjä väitti tehtailevan kemiallisia aseita.

Samassa tilaisuudessa Biden huomautti myös varoittaneensa aiemmin Putinia, että Yhdysvallat vastaisi, jos Venäjä tekisi kyberhyökkäyksiä kriittistä yhdysvaltalaisinfrastruktuuria vastaan.

Aiemmin maanantaina Biden julkaisi lausunnon, jossa hän varoitti yhdysvaltalaisia yrityksiä tiedustelutiedoista, jotka viittaavat kasvavaan kyberuhkaan Venäjän suunnalta. Presidentti kehotti yrityksiä vahvistamaan kybersuojauksiaan välittömästi, jos ne eivät ole jo näin tehneet.

Lausunnossaan Biden myös kertoi Yhdysvaltain hallinnon pyrkivän jatkossakin estämään ja keskeyttämään kaikki mahdolliset maan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvat kyberhyökkäykset sekä tarvittaessa myös vastaamaan niihin.

Hän kuitenkin alleviivasi, kuinka valtaosa kriittisestä infrastruktuurista on Yhdysvalloissa yksityisten toimijoiden omistuksessa ja operoimaa, eikä näitä toimijoita voida myöskään pakottaa tarttumaan tiettyihin kyberturvatoimiin.

Lähteinä myös uutistoimisto AFP ja CIA World Factbook.