Maanomistajiltajyrkkä ei kaivokselleJoensuun itäpuolella
JOENSUU
Joensuuhun kuuluva Kuusjärven kylä vastustaa yksituumaisesti seudun kaivoshanketta.
”Meidän metsät, 90 hehtaaria, ovat valtausalueella, kasvavat ja ovat hoidettuja. Karja on pantu pois ja keskitytty metsätalouteen. Ajatus on, että toinenkin sukupolvi saisi elannon metsistä”, kertoo Unto Ignatius 200 vuotta vanhan talonsa pihalla.
Uhkan Ignatiuksille ja muille asukkaille on tuonut malminetsintäyhtiö Magnus Minerals. Se hakee valtausta noin 430 hehtaarin alalle, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Joensuusta itään Ilomantsintien molemmin puolin.
Yhtiö arvelee, että seudun moreenissa ja kallioissa on kuparia ja kultaa louhittavaksi ja rikastettavaksi.
Outokumpu Oy tutki aluetta 1970–90-luvuilla ja päätyi siihen, ettei esiintymää kannata hyödyntää.
”Koneilla porasivat silloin. Tässäkin kävivät ja sanoivat, ettei siellä ole kuin rikkikiisua, eikä ole aihetta jatkaa”, Ignatius muistaa.
Kylällä ihmetellään, mistä kuparia ja kultaa olisi tullut.
Maanomistajien suurin huoli on Kuusjärven kohtalo. Vesi oli pitkään pilalla 1900-luvun alussa toimineen Otravaaran rikkikiisukaivoksen ja sen sivukivikasojen päästöistä.
Otravaaran kaivos lopetettiin jo vuonna 1924, mutta järven vettä pilanneet päästöt saatiin kuriin vasta 2009, kun elykeskus kunnosti kaivosalueen.
”Kalastusalue pani kunnostuksen alulle. Nyt järven tila on kohentunut. Sinne on istutettu kuhaa, siikaa ja muikkua”, Ignatius tietää.
Kaivokselle ei löydy seudulta puolustajia. Valtausalue koostuu yhteensä 31 tilasta, mutta asukkaiden keräämässä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille osoitetussa mielipiteessä, jolla valtausta vastustetaan, on 67 tilan rekisteritiedot.
MATTI RONKAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
