OP-Pohjola ennakoitalouskäännettä
Hallitus joutuu keväällä yli miljardin euron lisäsäästöihin, OP-Pohjolassa lasketaan. Säästöt pitää etsiä valtion menoista, sillä veroja ei voi enää korottaa.
Pääekonomisti Reijo Heiskanen ei lähde neuvomaan poliitikkoja, mistä pitäisi säästää. Ensi vuoden leikkaustarve on 1–1,5 miljardia euroa.
Hallitus on ilmoittanut tekevänsä tarvittavat säästöt verojen korotuksina ja menojen karsintana. Molempia tehdään yhtä paljon.
”Verokorotuksia on tehty enemmän kuin menoja leikattu”, Heiskanen laskee.
Julkinen velka nousee tänä vuonna lähelle 60 prosentin kriisirajaa bruttokansantuotteesta. Raja ylittyy OP-Pohjolan mukaan ensi vuonna, jollei lisäsäästöjä tehdä.
Suomi yltää OP-Pohjolan mukaan ensi vuonna 2,5 prosentin talouskasvuun. Vienti virkistyy viiveellä perässä, sillä euroalue ja maailmantalous alkoivat kasvaa viime vuonna.
OP-Pohjolan ekonomistit ennakoivat Suomen viennin kasvavan yli 4 prosenttia tänä vuonna. Ensi vuonna vienti vauhdittuu 5,5 prosenttiin.
”Olemme vasta suhdannenousun alkuvaiheessa”, Heiskanen sanoo.
Tämän vuoden talouskasvuksi ennakoidaan 1,7 prosenttia. Viime vuosi meni miinuksella. Pohja kosketettiin viime keväänä.
OP-Pohjolan ennuste on myönteisempi kuin muiden talousennustajien ennen joulua tekemät.
”Odotukset ovat niin matalalla, että pienikin elpyminen merkitsee myönteisiä yllätyksiä tänä vuonna”, Heiskanen sanoo.
Suomi vie raaka-aineita ja välituotteita, kuten sellua ja sahatavaraa. Vähän työtä vaativia tuotteita on puolet viennistä. Pitkän jalostuksen investointitavaroiden osuus on vähentynyt 27 prosenttiin.
”Vientimaana olemme palanneet 1980-luvun tasolle”, Heiskanen luonnehtii.
Taantuma on nyt kestänyt pitempään kuin 1990-luvun syvä lama, joka kuitenkin taannutti Suomea syvemmin kuin meneillään olevan, vuonna 2008 alkanut lama.
Lamasta voidaan Heiskasen mukaan puhua.
Suomen talouskasvu on tänä vuonna kuluttajien luottamuksen varassa. Sen uskotaan nousseen. Maltilliset palkkaratkaisut ja veronkorotukset eivät ostovoimaa paranna.
Tulosopimus parantaa Suomen suhteellista kilpailukykyä. Muissa maissa korotetaan nyt palkkoja enemmän kuin meillä.
Suomen kilpailukyky paranee viennissä. Työn yksikkökustannukset alenevat prosentin tänä ja ensi vuonna. Palkkakilpailukyky kohenee 2,5 prosenttia euroalueeseen nähden.
Heiskanen haluaa lisää maltillisia tuloratkaisuja. Kilpailukyky on edelleen yhdeksän prosenttia heikompi kuin vuoden 2008 jälkeen. Silloin innostuttiin suuriin palkankorotuksiin.
”Heikko euro auttaisi vientiä.”
Ekonomisti Tomi Hirvonen OP-Pohjolasta sanoo Euroopan Keskuspankilla EKP:lla keinoja löytyvän. Setelikannan lisääminen on yksi sellainen. Koron alentaminen on lähes käytetty.
Heiskanen ennakoi EKP:n korottavan ohjauskorkoaan vuonna 2016. Mahdollista tämä on jo ensi vuoden lopulla, jos talous kovasti ripeytyy.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
