VIERASKOLUMNI Suomalaisen osaamisen huomaa maailmalla
Suomi on mallimaa monella mittarilla mitattuna. Viimeisimpien tulosten mukaan Suomi on erinomainen maa äideille. Tulos kertoo laajalti hyväksymistämme yhteisistä arvolähtökohdista.
Suomalainen on kova tekemään työtä eikä turhista hötkyile vaan sopien ratkoo vaikeitakin solmuja. Tasa-arvo ja yhdenvertainen kohtelu taustaan tai sukupuoleen katsomatta on meille jopa itsestään selvää.
Maailmalla arvojamme ihaillaan. Kun suomalaisten työteliäisyyttä kehutaan tai naisten yhdenvertainen asema valtion johtopaikoilla nostetaan esimerkkinä korkealle, suomalaisena sitä lähes punastuu.
Vierailin äskettäin Yhdysvalloissa juhlallisuuksissa, jotka oli järjestetty niiden suomalaisten ja ruotsalaisten siirtolaisten kunniaksi ja muistoksi jotka saapuivat Amerikan itärannikolle 375 vuotta sitten.
Suomalaissiirtolaiset olivat pääosin tavallista kansaa, kaski- ja metsätyöväkeä, joka vei mukanaan vaatteet päällään ja kirveen, sahan, ehkä lehmänkantturan. Ennen kaikkea heillä oli näpeissään taito käsitellä puuta. Hirsirakentamisen taidoillaan siirtolaiset loivat muillekin uudisraivaajille tyyppitalon.
Delawaressa pidetyssä pääjuhlassa Yhdysvaltain varapresidentti John Biden piti erinomaisen puheen. Hän nosti esiin koulutustasomme ja osaavat naisemme.
Biden puhui myös taidostamme neuvotella ja rakentaa kehitystä rauhanomaisesti. Suomalaiset rauhanturvaajat Afganistanissa hän muisti esimerkillisestä toiminnastaan.
Varapresidentillä oli oiva ympäristö puhua. Kun ensimmäiset suomalaiset perustivat ruotsalaisten kanssa ensimmäisen pysyvän siirtokunnan Delawaren alueelle, vastassa olivat seudun alkuperäisasukkaat, intiaanit.
Suomalaiset tulivat alusta pitäen toimeen intiaanien kanssa. He opettivat intiaanejakin käyttämään mukanaan tuomiaan työkaluja. Karjanhoitoakin intiaaneille opetettiin.
Ensimmäisissä intiaanisodissa 1600-luvulla suomalaisasujaimistojen kerrotaan säilyneen intiaanien hyökkäyksiltä. Rauhanneuvotteluissakin suomalaisia oli tulkkeina ja neuvottelijoina.
Intiaaneilla ja suomalaisilla oli myös yhteistä sauna tai hikimaja, kuten intiaanit omaansa nimittivät. Intiaanit kutsuivatkin suomalaisia hikimajakansaksi.
Kerroin omassa puheenvuorossani, että kenties suomalainen rauhanneuvotteluperinne alkoi Amerikasta. Ainakin tätä sopimisen jaloa taitoa on harjoiteltu suomalaisessa kulttuurissa pitkään.
Usein tekee hyvää matkustaa oman kotiseudun ulkopuolelle, joskus kauemmaskin, jotta näkee mitä kaikkea hyvää meillä on ja kuinka pitkän matkan olemme kulkeneet rakentaessamme sitä.
Kaukana kotoa myös ymmärtää kuinka säilyttämisen arvoisia työteliäisyytemme, tasa-arvoinen toistemme kohtelu, sovittelukulttuurimme ja monet muut hyveemme ovat.
Näillä vahvuuksilla on selvitty kolmen kuukauden purjelaivamatka talvimyrskyissä Atlantilla ja monet vastoinkäymiset vuosisatojen aikana sen jälkeenkin. Meillä on siis hyvät eväät selvitä tämän päivänkin vaikeuksista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
