Kotimaisella hiivalla on vielä tekijänsä

LAHTI (MT)

Suomen Hiiva Oy:n tehdas toimii lähellä Lahden satamaa entisen emoyhtiönsä naapurissa. Mallastamisesta tunnettu Polttimo-konserni omisti hiivatehtaan yli sadan vuoden ajan.

Kuusi vuotta sitten tehdas myytiin kanadalaisen perheen omistamalle Lallemand-konsernille, jolle leivinhiivat ovat ydinbisnestä. Konserni on ostanut useita muitakin hiivatehtaita Euroopasta, muun muassa Virosta ja Tanskasta.

Suomessa on aikojen kuluessa toiminut useita hiivatehtaita. Viimeinen mullistus tapahtui vuonna 1997, kun Lahden tehdas laajensi toimintaansa ja lopetti tuotannon Rajamäellä. Rajamäen tehdas ostettiin muutamaa vuotta aiemmin valtiolta Polttimon omistukseen.

Lahdessa tuotettaisiin helposti Suomen kaikkien leipomoiden ja kotileipurien tarvitsema leivinhiiva. Näin onnekkaasti bisnes ei kuitenkaan suju.

Osa leipomoista käyttää tuontihiivaa, jota saa esimerkiksi Puolasta hiukan halvemmalla. Tuonnin osuus tuorehiivasta on noin 25 prosenttia, myyntipäällikkö Kari Sillfors arvioi.

Hiivan kysyntää verottaa myös leivonnaisten tuonti, josta Leipuriliitto on viime aikoina ollut huolissaan. Järjestö arvioi tuonnin yltävän jopa viidennekseen leipomotuotteiden markkinoista.

Selvimmin hiivan käyttö on vähentynyt kodeissa. Pullan ja leivän sijaan suositaan nopeasti valmistuvia kakkuja ja torttuja. Tämä näkyy kuluttajahiivan myynnin laskuna.

”Kotileivonta hiivalla on kymmenessä vuodessa vähentynyt puoleen”, toimitusjohtaja Erkki Varonen arvioi.

Tehtaan tulevaisuus näyttää Varosen mukaan silti kohtuullisen hyvältä. ”Liiketoimintoja helpottaa se, että olemme osa isoa hiivakonsernia.”

Noin puolet Lahden tehtaan tuotannosta myydään erikoishiivoina konsernin muille tehtaille, muun muassa Viroon.

Suomalainen tuorehiiva on alkuperältään ainutlaatuinen.

”Meillä on ollut alun perin 150 hiivakantaa, joista on vuosikymmeniä sitten valittu suomalaiseen leivontaan mahdollisimman hyvin sopiva kanta”, Varonen kertoo.

Hiivakantaa ylläpitää VTT Otaniemessä syväjäädytettynä ja pakkaskuivattuna. Kolmen kuukauden välein laboratorioon tilataan puhdas kanta, jonka avulla hiivan laatu pidetään aina samana.

Suomessa käytetään samaa hiivakantaa sekä pullan että leivän leivontaan. Muualla maailmassa on tyypillistä valmistaa erilaisia hiivoja eri käyttötarkoituksiin.

Kuivahiivaa ei valmisteta kotimaassa. Kaupoissa myytävä kuivahiiva sisältääkin kotimaisesta poikkeavia hiivakantoja.

Hiivasolut tarvitsevat kasvaakseen sokeria, vettä, ravinteita ja paljon happea. Sokerijuurikkaasta saatavaa melassia ostetaan kotimaasta niin paljon kuin sitä vain on saatavissa, Varonen kertoo.

”Suomalainen hiiva tehdään pääasiassa suomalaisella melassilla. Tuontimelassia käytetään ensisijaisesti muille tehtaille meneviin erikoistuotteisiin.”

Leivinhiivan hinta on pysytellyt Varosen mukaan länsimaisittain edullisena. Hintaneuvotteluja käydään leipomoteollisuuden kanssa.

”Hiivapala on halvin tuote, mikä ruokakaupasta löytyy”, Sillfors muistuttaa. Se maksaa marketissa noin 20 senttiä.

Suomen Hiiva Oy on analyytikkojen mukaan kannattava yritys. Pääoman tuotto oli viime vuonna erinomainen.

Tulosta tekemässä on kaikkiaan 17 henkilöä, joista 11 vastaa hiivan tuotannosta keskeytyvässä kolmivuorotyössä. Osa palveluista ostetaan muilta yhtiöiltä, esimerkiksi laboratorio- ja palkanlaskentapalvelut.

Liikevaihto oli viime tilikaudella vajaat kahdeksan miljoonaa euroa.

Suomen Hiiva Oy täyttää ensi vuonna 125 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yritys uudisti reilu kuukausi sitten kuluttajapakkauksia. Muutoksen huomaa hiivapaketin sinetistä, jolla halutaan tuoda esiin vanhaa perinnettä.

”Kyllähän Suomessa yksi hiivatehdas tarvitaan. Sehän on jo huoltovarmuudenkin kannalta tärkeä asia”, Erkki Varonen toteaa.

TARJA HALLA

Avaa artikkelin PDF