Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Kykypuolueen suojaus putosi

    Kuluva hallituskausi ja varsinkin sen jälkipuolisko on ollut kokoomukselle hankalaa aikaa.

    Vielä pari vuotta sitten näytti siltä, ettei kykypuolueen vauhtia hidasta kukaan eikä mikään. Jyrki Kataisen johdolla kokoomus pyyhälsi historiallisessa, vuodesta ja vaaleista toiseen jatkuneessa voittoputkessa.

    Puolueiden teettämä viimeisin imagotutkimus on kuitenkin kokoomukselle

    murheellista luettavaa. Peräti 60 prosenttia suomalaisista näkee puolueen ylimielisenä. Kokoomuksen johtoa pidetään taitamattomana, eikä sen kykyihin hoitaa yhteisiä asioita enää luoteta.

    Vaikka kokoomuksen kannatus on

    ollut viimeisimmissä gallupeissa vielä kohtuullisen korkealla, ihmisten mielikuvissa tapahtunut muutos on syytä ottaa vakavasti.

    Julkisuuskuvan romahdus saattaa

    nimittäin enteillä tuhoisaa jälkeä seuraavissa eduskuntavaaleissa.

    Kokoomukseen liitettävät mielikuvat ovat olleet viime aikoina suoranaisesti

    vapaassa pudotuksessa.

    Lähikuukaudet osoittavat, näkyykö sama

    viiveellä myös puolueen kannatuksessa vai saadaanko korjausliikkeitä tehtyä.

    Kokoomuksen kohdalla tilannetta voi pitää erityisen hälyttävänä, sillä nimenomaan kokoomuslaiset ovat viime vuosina onnistuneet imagopolitiikassaan poikkeuksellisen taitavasti.

    Kokoomus on osannut vaikuttaa samanaikaisesti vastuulliselta ja luotettavalta, mutta myös raikkaalta. Puolueeseen on luotettu erityisesti taloudenhoidossa.

    Nyt kykypuolueen suojaus on päässyt putoamaan.

    Suomen luottoluokituksen lasku

    horjuttaa mielikuvaa taitavasta taloudenhoidosta.

    Toisaalta kokoomus alkaa ilmiselvästi kärsiä pitkään hallitusvastuussa olevan perisynneistä. Omaan valta-asemaan kiintyminen paistaa liian selvästi lävitse.

    Vastaavia esimerkkejä löytyy poliittisesta lähihistoriasta. 2000-luvun alussa SDP:tä pidettiin vallantäyteisenä ja ylimielisenä. Viime vaalikaudella keskusta

    leimautui samaiseen kyseenalaiseen kunniaan.

    Kun kokoomuksen pitkäaikainen puheenjohtaja, pääministeri Katainen päätti luopua tehtävistään, hänelle

    alettiin hakea kuumeisesti seuraajaa.

    Kataisen johtama ylileveä hallitus toimi huonosti, ja mies itse sai tarpeekseen kivireen vetämisestä.

    Uudeksi kokoomuspomoksi ja samalla Suomen pääministeriksi valittiin kesällä

    kokoomuksen puoluekokouksessa

    Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb.

    Yksinkertaistaen voi sanoa, että poliitikkona Stubb edustaa modernin kokoomuspolitiikan henkilöitymää.

    Kansainvälisen, kielitaitoisen, menestyneen ja hyväntuulisen pääministerin piti varmistaa kokoomukselle ykköspaikka myös seuraavissa vaaleissa.

    Missä mentiin vikaan?

    Stubb vaikuttaisi vikatikiltä tilanteessa, jossa talous- ja työllisyystilanne on jatkuvasti heikentynyt.

    Kun ihmisten mielet on vallannut

    vakava huoli tulevasta, ei pääministerin hulluttelevia julkisuustempauksia

    katsota hyvällä.

    Stubbin tyyli olisi todennäköisesti

    vedonnut kansaan paremmin nousukaudella, jolloin talous kasvaa ja jakovaraa riittää.

    Raskaina aikoina pääministeriltä

    toivotaan ja edellytetään arvokkuutta.

    Jos Stubbille käy vaaleissa kalpaten, pätkäpääministeriys päättyy Suomessa mahalaskuun jo toistamiseen.

    Myös keskustan Mari Kiviniemi oli kouluttautunut, kielitaitoinen ja kansainvälinen henkilö – siis lähtökohtaisesti

    hyvinkin edustava pääministeri.

    Yhtymäkohtia Stubbiin on muitakin. Kiviniemi valittiin aikoinaan pääministeriksi oman puolueväkensä päätöksellä. Myös Kiviniemen puheenjohtaja- ja

    pääministeritaival käynnistyi Lahdessa.

    Kiviniemi ei kuitenkaan viime eduskuntavaaleissa suomalaisia vakuuttanut.

    Päinvastoin merkittävä osa keskustan kannattajista vaihtoi puoluetta tai jäi

    kotiin. Liikkuvat äänestäjätkin kiersivät keskustan kaukaa.

    Keskustan tappioon oli toki olemassa kosolti muitakin syitä. Jos kokoomus

    häviää vaalit, syitä tappioon on niin ikään osattava etsiä syvempää kuin

    pelkästä pääministerin esiintymisestä.

    Vaikutelma ylimielisyydestä on kuitenkin

    asia, jota suomalaisten poliitikkojen ja puolueiden kannattaisi välttää ruton lailla.

    Mikään ei ärsytä keskivertoäänestäjää niin raskaasti kuin omahyväiseltä ja

    vallantäyteiseltä vaikuttava poliitikko.

    jukka.koivula@

    maaseuduntulevaisuus.fi

    Avaa artikkelin PDF